Browsing by Author "Nyman, Meeri"

Suomalaisten miesten elinajanodote on yli kuusi vuotta alhaisempi kuin naisten, vaikka ero elinajanodotteissa onkin kaventunut viime vuosikymmenien aikana. Samalla myös tupakoinnin ja alkoholinkäytön aiheuttamassa kuolleisuudessa on tapahtunut muutoksia. Tupakoinnin ja alkoholin vaikutuksia kuolleisuuteen on tutkittu melko paljon, mutta niiden vaikutuksia sukupuolten välisiin elinajanodotteiden eroihin ei ole juurikaan tutkittu Suomessa aivan viime vuosina. Lisäksi aiempi tutkimus aiheesta käsittelee joko tupakoinnin tai alkoholin vaikutuksia ja tutkimuksia, jotka yhdistävät molemmat, on hyvin vähän. Väestöryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat väestötieteen keskeisiä tutkimuskohteita, ja sukupuolten elinajanodotteiden muutosten lisäksi myös sosioekonomisten ryhmissä on tapahtunut muutoksia tupakointi- ja alkoholikuolleisuudessa viime vuosikymmenien aikana. Tämän pro gradun tarkoituksena onkin: 1. Selvittää onko tupakoinnin ja alkoholinkäytön aiheuttama kuolleisuus kehittynyt miehillä ja naisilla yhtäläisesti vuosina 1971–2010 2. Tutkia kuinka tupakointi- ja alkoholikuolleisuuden muutokset ovat vaikuttaneet sukupuolten väliseen elinajanodotteen eroon sekä 3. selvittää ovatko tupakointi- ja alkoholikuolleisuuden vaikutukset sukupuolten väliseen elinajanodotteen eroon kehittyneet yhtäläisesti eri koulutus- ja ammattiryhmissä. Tutkimuksen aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää taulukoitua aineistoa, jossa yhdistetään väestönlaskentatietoja kuolinsyyrekisterin tietoihin. Aineisto kattaa vuodet 1971–2010. Aineistosta saadaan Tilastokeskuksen alkoholiperäisiksi luokittelemat kuolinsyyt suoraan, ja tupakoinnin aiheuttama kokonaiskuolleisuus estimoidaan epäsuoralla menetelmällä keuhkosyöpäkuolleisuuden kautta. Elinajanodotteet lasketaan elinajantaululla ja tupakoinnin ja alkoholinkäytön aiheuttamien kuolemien vaikutus arvioidaan poistamalla kyseisten kuolinsyiden aiheuttamat ikäryhmittäiset kuolemat. Analyysit tehdään myös koulutus- ja ammattiryhmittäin. Tulosten perusteella miesten tupakointikuolleisuus on vähentynyt ja naisten lisääntynyt, mikä on vähentänyt tupakoinnin merkitystä sukupuolten elinajanodotteiden eron selittäjänä 38 prosentista 17 prosenttiin. Alkoholikuolleisuus on sen sijaan lisääntynyt sekä miehillä että naisilla, mutta miehillä alkoholikuolleisuus on korkeampaa koko tutkimusperiodin ajan, joten vaikutus sukupuolieroon on kasvanut neljästä prosentista 12 prosenttiin. Toisin sanoen alkoholikuolleisuuden vaikutuksen kasvu heikentää tupakointikuolleisuuden vaikutuksen vähentymistä, ja tupakoinnin ja alkoholin yhteisvaikutus sukupuolten elinajanodotteen eroon onkin laskenut 42 prosentista 29 prosenttiin. Koulutus- ja ammattiryhmien välinen tarkastelu paljastaa, että tupakointikuolleisuus on miehillä laskenut ja naisilla lisääntynyt kaikissa ryhmissä. Alkoholikuolleisuus on sen sijaan lisääntynyt molemmilla sukupuolilla kaikissa ryhmissä. Kaikissa ammatti- ja koulutusryhmissä tupakoinnin vaikutus sukupuolieroon onkin vähentynyt ja alkoholin kasvanut. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja sekä tupakointi- että alkoholikuolleisuuden kehityksessä, mikä vaikuttaa myös elinajanodotteiden erojen kehitykseen. Tupakoinnin ja alkoholin yhteisvaikutus elinajanodotteiden sukupuolieroon on 2000-luvulla sekä absoluuttisilla että suhteellisilla luvuilla mitattuna matalassa ja keskitason koulutusryhmässä hyvin lähellä toisiaan, kun taas korkeakoulutuilla yhteisvaikutus on tasaisen laskun vuoksi eriytynyt muista koulutusryhmistä. Ammattiryhmien väliset erot tupakointi- ja alkoholikuolleisuuden yhteisvaikutuksessa sukupuolten väliseen eroon ovat pysyneet tutkimusperiodin ajan lähes saman suuruisina, jopa hieman kasvaneet. Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten huomiot tupakoinnin ja alkoholinkäytön aiheuttaman kuolleisuuden merkittävästä vaikutuksesta sukupuolten kuolleisuuseron selittäjänä.