Browsing by Author "Oiva, Laura"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan luottamuksen eri muotoja ja niiden rakentumista. Tarkastelun kohteena on partikulaarinen luottamus ja yleistynyt luottamus. Tutkielmassa tarkastellaan koettuun hyvinvointiin liittyvien tekijöiden (tyytyväisyys elämään, tyytyväisyys elintasoon ja koettu terveys) ja sosiaalisten kontaktien (lähipiiri, kansalaisaktiivisuus ja yksinäisyys) yhteyttä partikulaariseen ja yleistyneeseen luottamukseen sekä lisäksi yhteiskunnallisten tekijöiden (luottamus yhteiskunnan toimeenpanevia instituutioita kohtaan ja koettu yhteiskunnan oikeudenmukaisuus) yhteyttä yleistyneeseen luottamukseen. Tutkielman teoreettisena taustana toimii jaottelu partikulaariseen ja yleistyneeseen luottamukseen ja käsitys luottamuksen syntymisestä vuorovaikutuksessa ja toisaalta yhteiskunnan ja sen puolueettomien instituutioiden luotettavuuden ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden arvioinnin seurauksena. Tutkielmassa käytettiin aineistona Masseyn yliopiston professori James Liun johtaman kansainvälisen hankkeen kyselyaineistoa Digitaalisen vaikutuksen kysely II: 2018. Aineisto tehtiin online-kyselynä 42 maassa ja kyselyt toteutettiin aikavälillä 6.12.2018–24.1.2019. Suomessa aineistoa kerättiin vain suomenkielisellä lomakkeella ja ainestoa käytettiin vain Suomen osalta. Tutkielmassa keskityttiin luottamusta ja sitä selittäviä tekijöitä kartoittaviin kysymyksiin. Analyysit toteutettiin käyttäen SPSS-ohjelmaa. Aineistoa analysoitiin Pearson-korrelaatiokertoimien, eksploratiivisen faktorianalyysin, lineaarisen regressioanalyysin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Koetun hyvinvoinnin tekijöistä tyytyväisyys elämään oli yhteydessä sekä partikulaariseen että yleistyneeseen luottamukseen. Lisäksi tyytyväisyys elintasoon ja koettu terveys olivat yhteydessä yleistyneeseen luottamukseen kahden välisiä yhteyksiä tarkasteltaessa, mutta kun kaikkien selittäjien merkitys vakioitiin monimuuttujamallissa, kaikki koetun hyvinvoinnin ja yleistyneen luottamuksen väliset yhteydet katosivat. Sosiaalisten kontaktien selittävistä tekijöistä lähipiiri oli yhteydessä partikulaariseen luottamukseen, kansalaisaktiivisuus ei ollut yhteydessä kumpaankaan luottamuksen muotoon ja yksinäisyys oli negatiivisessa yhteydessä molempiin luottamuksen muotoihin. Yhteiskunnallisten tekijöiden selittäjistä sekä institutionaalinen luottamus että koettu yhteiskunnan oikeudenmukaisuus olivat yhteydessä yleistyneeseen luottamukseen. Kuitenkin monimuuttujamallissa yhteiskunnallisista tekijöistä vain koettu yhteiskunnan oikeudenmukaisuus säilytti tilastollisesti merkitsevän yhteyden yleistyneeseen luottamukseen. Tutkielma antaa tukea aiemmalle tutkimukselle luottamuksen ja elämään tyytyväisyyden välisestä yhteydestä. Lisäksi tulokset antavat tukea aiemmille löydöksille yksinäisyyden ja matalan luottamuksen välisestä suhteesta ja tarjoavat uuden asetelman näiden kahden ilmiön välisen suhteen tarkasteluun: yksinäisyys toimii luottamuksen selittävänä tekijänä kun yleensä tutkimusasetelma on ollut päinvastainen. Kausaalisuhteita ei voida kuitenkaan päätellä. Yleistyneen luottamuksen rakentumisesta on esitetty eriäviä näkemyksiä. Tulokset antavat tukea yhteiskuntakeskeiselle teorialle, jonka mukaan yleistynyttä luottamusta ei voida pitää vain yksilön sisäisenä ja muuttumattomana psykologisena tilana. Se on kontekstisidonnainen ilmiö, johon vaikuttavat muun muassa kokemukset ja arviot yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisten instituutioiden luotettavuudesta. Jatkossa olisi mielekästä tutkia havaittujen yhteyksien välittäviä tekijöitä, jotta luottamusta ilmiönä ja sen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä voitaisiin ymmärtää syvällisemmin.