Browsing by Author "Ojanen, Ninni"

Pro gradussa tarkastellaan yliopistossa opiskelevien tai siellä opiskelleiden nuorten aikuisten opintopolkuja ja koulutusvalintoja sekä niitä edeltäviä tapahtumia konstruktivistisella tutkimusotteella. Tutkimuksen tavoitteena on syventyä yliopisto-opiskelijoiden kokemuksiin lukion jälkeisistä opintopoluistaan osana siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen polun metaforan kautta. Tutkimuksen yhteiskunnallisena lähtökohtana on tilanne, jossa siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen Suomessa on hidastunut, ja nuoret aikuiset yritetään saada siirtymään sujuvammin toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutuksen kautta työelämään. Tutkimuksen aineisto perustuu 14 Helsingin yliopiston nykyiseen tai entiseen opiskelijaan ja heidän itse kertomiin elämäkerrallisiin kertomuksiin tai tarinoihin. Aineisto on kerätty kirjallisessa muodossa vuosina 2017–2019. Menetelmänä on käytetty narratiivista elämäkertatutkimusta, ja analyysi on tehty aineiston ohjaamana. Opintopolkujen hahmottamista varten jokaisen kertojan opintopolusta on tehty prosessikuvaus. Kertomusten perusteella jokaisen yksilön opintopolku ja sitä edeltävät tapahtumat ovat ainutlaatuisia. neljä erilaista opintopolulla kulkemisen muotoa on kuitenkin havaittavissa: suoraa opintopolkua kulkevat, välivuoden viettäjät, alan vaihtajat sekä opintopolulle palaavat. Suoraa opintopolkua kulkevien opintopolut etenevät lineaaristi, ilman välivuosia tai sivuttaisia siirtymisiä toisiin koulutuksiin. Välivuoden viettäjien opintopolun alkaminen viivästyy joko pakon edestä tai vapaaehtoisesti, tai opintopolulta poistutaan väliaikaisesti. Alanvaihtajat aloittavat korkeakouluopintonsa koulutuksessa, jotka ei kuitenkaan suorita loppuun, vaan vaihtaa alaa kesken opintopolun. Opintopolulle palaavat suorittavat korkeakoulunsa loppuun ja siirtyvät elämässä seuraavaan vaiheeseen, mutta palaavat myöhemmin takaisin opintopolulle. Opintopolkujen vaihtelevista muodoista on nähtävissä, että yksilöiden siirtymät opiskelijaelämästä työelämään ovat heterogeenisia, ja monen kertomuksen pohjalta myös ei-lineaarisia. Muutokset yksilöiden eri elämänvaiheiden siirtymissä myöhäismodernissa kulttuurissa verrattuna aikaisempien sukupolvien siirtymiin pätevät myös yliopisto-opiskeluun. Polun metafora istuu hyvin opintopolkuihin myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa omiin päätöksiinsä ja opintopolun suuntaan lapsuudenkodin tarjoaman pääoman sekä muiden ihmisten tuella. Vaikka opintopolku ei etene suoraviivaisesti, siihen ollaan kuitenkin pääosin tyytyväisiä.