Browsing by Author "Orava, Sanna"

Tutkielma käsittelee suomalaisuutta thaihierojista syksyllä 2007 käydyn keskustelun kautta. Tutkimuskysymys on kaksiosainen: 1) millaisina thaihierojat ja -hieronta esitetään suhteessa Suomeen ja suomalaisiin ja 2) millaista suomalaisuutta nuo esitykset peilaavat. Keskeisiä lähtökohtia ovat ajatus kansallisesta yhteisöstä andersonilaisena "kuviteltuna yhteisönä" sekä Edward Saidin viitoittama jälkikolonialistinen tutkimusperinne, jonka mukaan Lännen identiteetti on rakennettu eronteoissa ulkopuolisina esitettyihin toisiin. Aineisto koostuu lehtiartikkeleista, poliisin thaihierontaraportista ja verkkokeskusteluista syksyllä 2007. Kohun kontekstia jäljitän vuosien 1990-2007 Helsingin Sanomien artikkeleiden ja valtiopäiväasiakirjojen kautta, joissa Thaimaata ja thaimaalaisten maahanmuuttoa käsiteltiin lähinnä muusta maahanmuutto- ja prostituutiokeskustelusta erillään. Kysymyksenasettelussa sekä aineiston lukutavassa tukeudun lisäksi aikaisemmassa suomalaisuuden, prostituution ja maahanmuuton tutkimuksessa esiin tuotuihin teemoihin sekä representaatiotutkimuksen metodeihin. Syksyn 2007 thaihierontakeskustelussa hierojia kuvattiin toiseuttavien ja stereotyyppisten, ilmiasuun, kulttuuriin tai poliittis-taloudellisiin taustoihin kiinnitettyjen kuvausten kautta. Seksikauppa esitettiin yleensä köyhyyden, kouluttamattomuuden ja kielitaidon puutteen tuomana pakkona tai vaihtoehtoisesti thaimaalaiseen kulttuuriin luontaisesti kuuluvana. Uhkaavien rikollisten sijaan thaihierojat kuvattiin ennemminkin passiivisina seksibisneksen uhreina tai vaihtoehtoisesti verkkokeskusteluissa ahkerana ja yrittäjähenkisenä työvoimareservinä. Thaihieronnan problematisoinneissa toistui kuva Suomesta lain ja järjestyksen maana ja ongelmista ulkosyntyisinä. Lain ja järjestyksen näkökulma ei kuitenkaan ollut aineistossani yhtä hallitseva kuin olisi voinut olettaa. Sen sijaan thaihierojien esitettiin lähinnä jääneen osattomaksi naisystävällisen hyvinvointivaltion palveluista ja tasa-arvosta. Käsitys Suomesta tasa-arvon mallimaana kuitenkin myös haastettiin: vastakkain asettuivat feministinen näkemys thaihieronnasta naisten riistona ja toisaalta feminismiä vastustava näkökulma, josta katsoen prostituution rajoittaminen nähtiin miesten sekä osin myös naisten vapautta ja toimeentuloa rajoittavina. Keskittyminen hierontapaikkojen vero- ja kirjanpitorikkomuksiin sekä työoloihin tarjosi kaikupinnan seksityötä korostavalle näkökulmalle. Kilpailukykyyn perustuvan yhteisöllisyyden näkökulmasta avain suomalaiseen yhteiskuntaan oli tuottavuus ja verojen maksaminen – vaikka seksityöstä. Seksityön valinnanvapautta vakuuteltaessa ei aina huomioitu lähtökohtien asettamia rajoituksia tai prostituution sukupuolista erityisyyttä, vaan se saattoi vertaututua muuhun 'harmaaseen' työhön. Tutkielman johtopäätöksissä esitän, että thaihierojat olisi saatava mukaan päätöksentekoon. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota prostituution sukupuolittuneisiin ja eriarvoisiin taustatekijöihin, joihin myös suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat sukupuoliroolit ja instituutiot ovat osallisia.