Browsing by Author "Pöyhönen, Heikki"

Aiemmin on todistettu, että rekrytoinneissa esiintyy syrjintää. Syrjinnän kohteita ovat yleisesti olleet naiset, ulkomaalaistaustaiset tai muut vähemmistöt. Rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi yksi kehitetty menetelmä on anonyymi rekrytointi. Anonyymissa rekrytoinnissa rekrytoijalta piilotetaan hakijoita yksilöiviä tietoja, kuten nimi, ikä ja sukupuoli. Anonyymia rekrytointia käytetään myös Metsähallituksessa. Tutkielma käsittelee Metsähallituksen toteutusta anonyymista rekrytoinnista vastaamalla kahteen tutkimuskysymykseen: Miten anonyymi rekrytointi on vaikuttanut eri ryhmien palkkaamistodennäköisyyksiin ja organisaation monimuotoisuuteen? Millaisia kokemuksia ja oletuksia rekrytoinneilla esihenkilöillä on anonyymista rekrytoinnista? Tutkielman aineisto koostuu rekrytointien tiedoista sekä rekrytoinneille esihenkilöille lähetetyn kyselyn vastauksista. Tutkielman analyysiin käytetty rekrytointiaineisto sisälsi 251 palkatun hakijan tietoja, kuten iän ja sukupuolen. Palkatuista 17 oli palkattu anonyymia rekrytointia hyödyntäen. Tutkielman aineiston toinen osa koostui kyselyn vastauksista. Kysely lähetettiin 88 esihenkilölle, joista 26 vastasi kyselyyn. Vastanneista henkilöistä yhdeksän oli käyttänyt vähintään kerran anonyymia rekrytointia Metsähallituksessa. Lähetetty kysely oli lyhyt, sisältäen 10 kysymystä. Kysymykset oli aseteltu hieman eri tavoin sen mukaan, oliko vastaaja käyttänyt anonyymia rekrytointia vai ei. Rekrytointiaineiston osalta tutkielmassa käytetään tuloksien saamiseksi lineaarista regressiomallia usealla muuttujalla. Käytetty malli tutki eri muuttujien, kuten anonyymin lomakkeen, hakijan iän ja sukupuolen vaikutuksia hakijan palkkaamistodennäköisyyteen. Palkkaamistodennäköisyys jokaisen tehtävän osalta tutkielmassa laskettiin jakamalla tehtävään palkattujen lukumäärä hakijoiden kokonaismäärällä, olettaen jokaisen hakijan olleen pätevä hakemaansa tehtävään. Kyselyn vastauksia tutkielmassa käsiteltiin aineistolähtöisesti laadullista päättelyä hyödyntäen. Esimerkiksi avoimia vastauksia teemoiteltiin tutkielmassa eri teemoihin ja tätä kautta esiteltiin teemakohtaisesti esiin nousseita asioita vastauksista. Monivalintakysymysten osalta vastauksien jakaumia tarkasteltiin kysymyskohtaisesti sekä vertailemalla vastauksia anonyymia rekrytointia käyttäneiden ja ei-käyttäneiden esihenkilöiden välillä. Rekrytointiaineistoa ja regressiomallia hyödyntämällä tutkielmassa havaitaan anonyymin rekrytoinnin parantaneen naisten palkkaamistodennäköisyyttä jopa 30 %-yksikköä. Kun taas havaittu vaikutus yli 50-vuotiaiden palkkaamistodennäköisyyteen on negatiivinen ja suuruudeltaan noin -9,5 %-yksikköä. Muiden tutkittujen muuttujien osalta tutkielmassa ei löydetty merkittäviä tuloksia anonyymin rekrytoinnin vaikutuksesta palkkaamistodennäköisyyksiin. Kyselyn vastauksista tutkielmassa huomataan, ettei vastaajat kokeneet anonyymin rekrytoinnin vaikuttaneen rekrytointiprosessiin tai hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun. Kyselyyn perustuen Metsähallituksen henkilöstö on avoin kokeilemaan anonyymia rekrytointia. Henkilöstö korosti menetelmään siirtymisessä organisaatiosta tulevan kannustamisen sekä menetelmään kouluttamisen tärkeyttä. Kyselyn vastauksien avulla tutkielma havaitsee myös pieniä ongelmia anonyymin rekrytoinnin toteutuksessa. Selkein havaittu ongelma oli se, että hakijoiden taustatiedot paljastuivat anonyymissa rekrytoinnissa helposti rekrytoijalle erinäisistä syistä. Tutkielma osoitti, että anonyymilla rekrytoinnilla on merkittäviä vaikutuksia tiettyjen ryhmien palkkaamistodennäköisyyksiin Metsähallituksessa sekä organisaation henkilöstön olevan avoimia kokeilemaan anonyymia rekrytointia. Tutkielmassa havaitaan Metsähallituksen anonyymin rekrytoinnin toteutuksessa ongelmia, ja menetelmän teorian mukaisen käytön takaamiseksi olisi tärkeää pohtia mitä tietoja hakijoista piilotetaan rekrytoinnin alussa. Piilotettavia tietoja miettiessä on tärkeää huomioida implisiittiset tiedot, joita rekrytoija voi saada esimerkiksi hakijan valmistumisvuosista.