Browsing by Author "Pulkkila, Janne"

Asuinalueelle muodostuu tietynlainen maine, jota on vaikea esittää tilastoina, numeroina ja faktoina. Kuitenkin maine on jotain, joka on yleisesti tunnistettavissa. Ihmiset pyrkivät hakeutumaan tietyntyyppisille alueille, jos on mahdollisuus valita eri alueiden välillä. Kokemuspohjaiset kertomukset paljastavat miten puhuja kokee kohtaamiaan asioita, jotka liittyvät johonkin alueeseen. Riippumatta siitä, kuinka todellisia tai aluetta kokonaisuudessaan edustavia yksittäiset väitteet alueesta ovat, ihmisten tapa kokea ne, on todellinen. Näin ollen voidaan tutkia mainetta sosiaalisena todellisuutena. Aineistona on internetissä keskustelupalstoilla pääkaupunkiseudulla asumista käsitteleviä keskusteluja ja vertailuaineistona keskusteluja Ruotsista. Ruotsalaiseen keskusteluun vertailun tarkoituksena on tuoda esiin, onko suomalaisessa lähiökeskustelussa mahdollisesti piirteitä, jotka heijastavat Suomen erityisiä oloja. Analysoitavat lähiökeskustelut on mahdollista sovittaa aktanttimalliin, jossa on erilaisia toimijoita: Kysyjä tavoittelee hyvällä alueella itselleen jotain. Vastaajat auttavat kysyjää. On olemassa alueelle muuttamista puoltavia ja vastustavia alueen ominaisuuksia. Keskusteluiden teemat liittyvät asioihin, joilla keskustelijat kuvaavat alueiden laatua. Muodostamalla vastaavat aktanttimallit suomalaisista ja ruotsalaisista keskusteluista, havainnollistuu teemojen osalta erot keskusteluissa molemmissa maissa. Suomessa rauhallisuuden kaipuu on erityinen piirre lähiöistä puhuttaessa. Ruotsalaisissa keskusteluissa hallitsee puhe rikollisuudesta, jengiytymisestä ja alueiden gettoutumisesta. Näissä turvallisuus kuvastaa rauhallisuuden käsitettä paremmin sitä mitä asuinalueelta toivotaan. Suomalaisissa keskusteluissa useimmat tärkeinä pidetyt alueen ominaisuudet edustavat rauhallisuutta ja ei toivotut ominaisuudet rikkovat rauhallisuutta. Maahanmuuttajat, alkoholistit, mustalaiset ja joskus myös työttömät mainitaan toistuvasti viesteissä, joissa kerrotaan aluetta huonontavista ominaisuuksista. Edellä mainittuja ihmisryhmiä ei kuitenkaan kirjoituksissa yhdistetä rikollisuuteen tai muihin konkreettisiin vaaroihin. Useassa viestissä päinvastoin sanotaan maahanmuuttajien ja alkoholistien olevan harmittomia, vaikka ovatkin alueen tasoa heikentävä seikka. Poikkeavuutta tarvitaan osoittamaan millaista on ei-poikkeava hyvä elämäntapa. Luettelemalla hyvien ja huonojen asuinalueiden ominaisuuksia, mukaan lukien minkälaisia ihmisiä alueella asuu tai ei pitäisi asua, ilmaisevat kertojat samalla ihanteistaan ja odotuksistaan siitä, millainen on hyvä alue ja edelleen, mitä hyvä elämä pitää sisällään. Hyvällä alueella ei ole alkoholisteja, ei kovin paljon maahanmuuttajia, luonto on lähellä, on hiljaista ja turvallista. Rauhallisuus on myös sitä, että saa olla rauhassa omissa oloissaan. Tämä on ennen kaikkea mielentila. Alueella asuvat alkoholistit ja maahanmuuttajat rikkovat tätä rauhallisuudeksi kutsuttavaa mielentilaa. Suomalaisten käymät keskustelut hyvistä ja huonoista alueista kertovat suomalaisten arvostuksista. Aluetta peilataan kulttuurissa olevia ihanteita vasten, mikä on yksi ulottuvuus maineen käsitteessä.