Browsing by Author "Puolakanaho, Emma"

Tutkielman aihe on pääministeri Juha Sipilän hallituskauden (2015–2019) aikana lukiokoulutukseen kohdistetut uudistushankkeet sekä niiden ympärillä käyty koulutuspoliittinen keskustelu. Lukiota ja ylioppilastutkintoa kehitettiin ja uudistettiin hallituskaudella useissa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa työryhmissä ja hankkeissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää niistä käydyn koulutuspoliittisen keskustelun sisältöä ja lukiokoulutukselle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa tarkastellaan lukion uudistamiseen ja hallituksen koulutuspolitiikkaan esitettyjä kannanottoja. Tavoitteena on tutkia, mitä intressejä ja arvoja lukiokoulutuksesta ja sen uudistamisesta esitettyihin näkemyksiin sisältyi. Tutkielmassa tarkastellaan myös, ketkä osallistuivat keskusteluun. Tutkielman aineiston muodostavat pääasiassa Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2019 julkaistut uutisjutut, pääkirjoitukset, mielipidekirjoitukset ja kolumnit sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien esitykset ja raportit. Lisäksi aineistona hyödynnetään muun muassa hallituksen esityksiä lakiuudistuksista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla olevaa hankemateriaalia ja tiedotteita. Tutkielman menetelmänä on laadullinen ja teorialähtöinen sisällönanalyysi. Analyysiä ohjaa käsitteistä ja aikaisemmasta tutkimuksesta muodostettu teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on auttaa jäsentämään koulutusuudistuksista käytyä keskustelua ja niiden lähtökohtia. Keskeisessä osassa tässä on koulutuspolitiikasta ja koulutushistoriasta tehty tutkimus sekä arvon käsitettä tarkentava ja arvojen tarkastelua selkeyttävä Shalom Schwartzin arvoteoria. Arvoja lähestytään myös uusliberalistisen ideologian kautta. Lehdistöaineistosta voidaan huomata, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja sen asettamien työryhmien uudistusesityksistä käytiin julkista keskustelua, johon osallistuivat eri intressiryhmät. Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittivat pääasiassa opettajat ja muut koulutusalan työntekijät, tutkijat, opiskelijat, eri alojen järjestöjen edustajat ja valtion virkamiehet. Myös uutisjutuissa tuotiin eri näkökantoja esiin. Tutkielman tutkimustulokset ovat hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisten linjausten ja näkemysten osalta yhtenevät aikaisemman tutkimuksen kanssa. Uudistusesityksissä voidaan nähdä aikaisemman tutkimuksen tapaan viitteitä elinkeinoelämän toimijoiden ajamista taloudellisista intresseistä. Uusliberalistiseen ideologiaan liitetyt arvot, kuten yksilöllisyys, valinnanvapaus, tehokkuus, jousto ja kilpailu ovat tunnistettavissa hallituksen ja muiden lukiouudistuksia edistämään pyrkineiden tahojen lukiokoulutukselle asettamista tavoitteissa. Uudistuksia sekä kannatettiin että vastustettiin julkisessa keskustelussa. Yleisenä huomiona havaitaan, että kriittisiä kannanottoja oli Helsingin Sanomissa enemmän uudistushankkeesta riippumatta. Näissä kannanotoissa painottuivat usein yhteisökeskeiset intressit ja arvot. Koulutuksen tavoitteiden nähtiin kohdistuvan yksilön kasvuun ja tätä kautta yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Näkemyksissä korostuivat esimerkiksi ajattelun ja kansalaisvaikuttamisen taidot, joiden katsottiin palvelevan yhteiskuntaa. Voidaan myös katsoa, että esimerkiksi opettajat ajoivat oman tieteenalansa intressejä. Keskeisiä arvoja uudistuksiin kriittisesti suhtautuneissa kannanotoissa olivat muun muassa yhteiskunnallinen järjestys, tasa-arvo, hyvinvointi, laajakatseisuus ja sivistys tai yleissivistys. Yhteenvetona voidaan todeta, että näkemykset voidaan jakaa karkeasti uudistuksia puoltaneisiin näkemyksiin, joissa korostuivat taloudellisesti painottuneet intressit ja yksilökeskeiset arvot sekä uudistuksiin epäilevästi tai kriittisesti suhtautuneisiin kannanottoihin, joissa korostuivat yhteisökeskeiset intressit ja arvot. Jakolinja ei kuitenkaan ollut aina selkeä, vaan samoilla tavoitteilla ja arvoilla perusteltiin myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi keskeiseksi osoittautunut yleissivistyksen käsite toistui lukiokoulutukselle asetetuissa tavoitteissa ja sillä sekä perusteltiin että vastustettiin uudistuksia.