Browsing by Author "Puonti, Anni"

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella rakenteellisen tiedon tuottamista lastensuojelun sijaishuollon vastuusosiaalityön toimintapaikasta käsin. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia ilmiöitä sosiaalityöntekijät havaitsevat asiakastyössään, millä tavalla palvelut kohdentuvat sekä millaisia näkemyksiä sosiaalityöntekijöillä on rakenteellisen tiedon tuottamisesta. Toimintaympäristön teoreettisena jäsennyksenä sovellettiin Erja Sauraman (2002) lastensuojelun kiistakolmiota, joka käsittää sosiaalityöntekijän, lapsen ja perheen toimintapaikat triangelin subjektipositioina. Tutkimuksessa keskeisiksi muodostuvia ilmiöitä kuvataan mikro- meso- ja makrotasoilla. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista sosiaalityöntekijää. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta fokusryhmähaastattelusta. Lähestymistapana sovellettiin Dorothy E. Smithin (1987) institutionaalista etnografiaa, jonka metodologisena lähtökohtana on hallinnan suhteiden paljastaminen subjektin toimintapaikan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittavaa aihetta tarkastellaan sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijän toimintapaikasta. Institutionaalisen etnografian käsitteet, hallinnan suhteet ja päivittäinen elämä, toimivat aineiston ymmärtämistä ohjaavina välineinä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti abduktiivista päättelylogiikkaa ja kriittistä reflektiota soveltaen siten, että teoreettiset jäsennykset yhteiskunnan rakenteellisuudesta sekä lastensuojelun kiistakolmiosta alistettiin tutkimusaineiston tarjoamalle konkretialle. Tutkimuksen tuloksena jäsentyivät toimintapaikkaan näyttäytyvät keskeiset mikrotason ilmiöt: lapsen varhaisten kokemusten merkitys sekä lapsen tarpeiden näkymättömyys perheessä, nuoruusiän oireilu, sekä tukiverkostojen puute. Mesotason ilmiöinä jäsentyivät avohuollon tukitoimien tehottomuus, sijaishuoltopaikan valinnan merkityksellisyys, psykososiaalisen työnjaon pulmallisuus sekä tahdonvastaisuuden tematiikka pitkäaikaisessa sijaishuollossa. Makrotasolla rakenteellisen tiedon tuottamisen edellytyksiin liittyivät kysymykset organisaation rakenteesta ja tiedon kulun puutteista, sekä vastuusosiaalityön organisoinnista. Lisäksi rakenteellisen tiedon tuottamisen edellytyksiin liittyivät havainnot määrällisen tiedon ensisijaisuudesta laadulliseen tietoon nähden. Havainnot liittyivät sekä sosiaalityön asemaan kansalaisyhteiskunnassa että sosiaalityön asemaan hyvinvointiyhteiskunnan professioiden joukossa. Sijaishuoltoa koskevan rakenteellisen tiedon tuottamisen tutkiminen on sosiaalityön näkökulmasta yhteiskunnallisesti merkittävää. Hallinnan suhteiden ja päivittäisen elämän yhteys näyttäytyy sosiaalityöhön tavalla, joka tulisi saattaa sekä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen että hallinnon ja päätöksenteon käyttöön sosiaalityön valtaistavan tavoitteen vuoksi. Sosiaalityön sekä sijaishuollon näkyväksi tekeminen palvelee sosiaalihuollon rakenteiden kehittämistä sekä niissä havaittujen puutteiden korjaamista.