Browsing by Author "Puonti, Tytti"

Koronaviruspandemian aikana sosiaalisessa mediassa on levinnyt paljon väärää tietoa ja salaliittoteorioita koronaviruksen alkuperään ja sen tarkoitukseen liittyen. Salaliittoteorioiden on todettu vähentävän luottamusta viranomaisiin ja vaikuttavan terveyskäyttäytymiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan koronakriittisiä keskusteluja ja koronaan liittyviä salaliittoteorioita sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on avata koronavirussalaliittojen kenttää ja selvittää millaista kuvaa yhteiskunnasta rakennetaan koronaviruskriittisissä keskusteluissa ja millaisilla keinoilla. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on kulttuurisosiologinen näkökulma salaliittoteorioihin, jossa salaliittoteoriat nähdään kulttuuri- ja historiasidonnaisina. Tämän lisäksi analyysia ohjaa sosiaalinen konstruktionismi, postmoderni paranoia, sekä moraalinen järkeily ja syyllisyyden kulttuuri. Tutkielman aineisto koostuu yhdestä Facebook-ryhmästä kerätyistä julkaisuista ja kommenteista. Lähtökohtana on ajatus, että aineistosta löytyy salaliittoteorioita ja aineisto kuvaa salaliittokulttuuria sosiaalisessa mediassa. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia ja kehysanalyysia, taustatietojen keräämiseen ja aineiston rajaamiseen on käytetty havainnointia. Analyysi on kolmevaiheinen. Sisällönanalyyttisen luokittelun tavoitteena oli saada yleiskuva aineistosta ja siellä esiin nousevista toistuvista teemoista, sekä kartoittaa erilaisia salaliittonarratiiveja. Toisessa vaiheessa sisällönanalyysin tuloksia apuna käyttäen aineistosta muodostettiin kehykset. Kolmannessa vaiheessa kehysanalyysin tuloksia tarkasteltiin teoreettisten lähtökohtien valossa, pyrkimyksenä vastata tutkimuskysymyksiin syvällisemmin. Sisällönanalyysin tuloksena selvisi, että aineistossa toistuvimmat teemat käsittelivät rokotuksia sekä rajoituksia ja suosituksia. Aineiston salaliittoteoriat käsittelivät pandemian suunnitelmallisuutta, sosiaalisia instituutioita ja koronarokotusta. Kehysanalyysin myötä aineistosta hahmottui neljä erilaista kehystä; uhkakehys, epäilyksen kehys, erottautumisen/vertaistuenkehys ja riskikehys. Kehykset luovat kuvaa yhteiskunnasta uhkaavana ja epävarmana. Kehykset eivät silti luo vain yhdenlaista kuvaa yhteiskunnasta, vaan niissä korostuu erilaiset näkökulmat yhteiskunnan ilmiöihin. Uhkakehyksessä ongelmaksi määriteltiin kontrollin ja valvonnan uhka, sekä pelko oikeuksien menettämisestä. Epäilyksen kehyksen keskiössä sen sijaan ovat sosiaaliset instituutiot ja niiden luotettavuuden kyseenalaistaminen. Erottautumisen/vertaistuenkehyksessä on kaksi haaraa, jotka käsittelevät ryhmän sisäisen toiminnan erilaisia ulottuvuuksia; tarve erottautua oikeista salaliittoteoreetikoista ja tavallisista kansalaisista, sekä vertaistuki ja sen merkityksellisyys kansalaisten kahtiajaon yhteydessä. Riskikehyksen keskiössä on koronarokote ja sen terveysvaikutukset. Kehyksissä painottuu tiedon ja todellisuuden epävarmuus sekä kansalaisten kahtia jakautuneisuus. Keinoina näiden yhteiskunnasta muodostettujen kuvien oikeutukseen käytettiin kokemusperäistä tietoa, asiantuntijatietoa, tiedettä ja tilastointia, historiallisia vertaiskuvia, esimerkkejä muista maista, mustamaalaamista ja vaihtoehtoista tietoa. Johtopäätöksenä todetaan, että salaliittoteoriat ovat saaneet paikallisia piirteitä, ja niissä korostuu yhteiskunnalliset pinnalla olevat puheenaiheet. Salaliittoteoriat ovat moraalisen järkeilyn tulosta, jossa tapahtumille yritetään löytää rationaalinen selitys. Salaliittokulttuuri on myös muuttunut käsittelemään yhä enemmän sosiaalisia instituutioita sekä sisäistä uhkaa ja se kertoo laajemmasta epäilyksestä tietoa ja totuutta kohtaan nykypäivänä.