Browsing by Author "Purhonen, Emmi"

ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on yleinen neuropsykiatrinen oireyhtymä, jolla on laaja-alaisia vaikutuksia yksilön elämään. ADHD:hen liittyvät haasteet tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja tunteiden säätelyssä vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä toimimiseen ja vaikuttavat siten elämänlaatuun. Lasten ADHD-oireilun vaikutuksia vanhemmuuteen on tutkittu huomattavasti enemmän, kuin vanhemman oman ADHD:n vaikutuksia vanhemmuuteen. Vanhemman ADHD on liitetty muun muassa epäjohdonmukaiseen kurinpitoon sekä ankariin ja negatiivisiin reaktioihin lasta kohtaan. ADHD-oireet on myös yhdistetty vanhemman suurempaan stressiin erityisesti lapsen varhaisina elinvuosina. Tutkijat ovatkin korostaneet ADHD-oireilevien vanhempien perheitä erityistä tukea tarvitsevana ryhmänä. Vanhempien huolet voivat jäädä ammattilaisilta huomaamatta, ja että ammattilaiset voivat aliarvioida ADHD-oireiden merkitystä yksilön toimintakyvylle. Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja sopivien tukimuotojen kehittäminen edellyttävät kattavampaa ymmärrystä vanhemman omaan ADHD:hen liittyvistä haasteista sekä vahvuuksista. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvata ADHD:n vaikutuksia vanhemmuuteen. laadullisen fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti tutkimuksessa kuvataan niitä koskevaa käsitysten kirjoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa ADHD:n vaikutuksia selvitettiin fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti kuvaamalla niitä koskevaa käsitysten kirjoa. Fenomenografisessa tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä, ja tutkimuksen tuloksena on jäsentynyt kuvaus kohderyhmän erilaisista kokemuksista ja käsityksistä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ADHD-diagnosoidut vanhemmat, joiden kanssa toteutetut 13 haastattelua muodostivat tämän tutkimuksen aineiston. Aineisto analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysilla, jonka tulokset kuvattiin käsityksiä kuvaavien kategorioiden avulla. Tuloksena olevat neljä ylemmän tason kuvauskategoriaa jäsentävät vanhemmuuden eri osa-alueilla ilmeneviä vaikutuksia, ja kahdeksan alemman tason kuvauskategoriaa jäsentävät erilaisia ADHD:n vaikutuksia koskevia käsityksiä. Kaikkien vanhempien käsitysten mukaan vanhemman oma ADHD vaikuttaa vanhemmuuteen. Vanhempien käsityksissä ADHD vaikutti lapsen kanssa toimimiseen, arjen hallintaan, vanhempana jaksamiseen sekä palveluissa toimimiseen. Lapsen kanssa toimimiseen ADHD vaikuttaa vanhempien käsitysten mukaan korostuneena lapsenmielisyytenä ja luovuutena, sekä toisaalta tunnesäätelyn haasteiden kautta. Arjen hallintaan ADHD vaikuttaa vanhempien käsityksissä erityisesti toiminnanohjauksen haasteiden kautta, ja perheen arki ja ympäristö näyttäytyvät levottomina. Vanhempana jaksamiseen ADHD vaikuttaa lisäten arjen kuormittavuutta, samalla vanhempien oman ajan tarpeen ollessa ADHD:n vuoksi suuri. Palveluissa toimiessa vanhemmat eivät koe ammattilaisten ymmärtävän ADHD:n vaikutuksia, mikä näyttäytyy myös epätarkoituksenmukaisina tukimuotoina ja puuttuvina palveluina. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin saman suuntaisia aiempien tutkimusten kanssa ja ne tuovat esiin vanhempien tuen tarpeita sekä palveluiden puutteita. Toisaalta vanhempien käsitykset ADHD:n positiivisista puolista sekä heille sopivimmasta tuesta voivat auttaa sopivien tukimuotojen suunnittelussa.