Browsing by Author "Rämänen, Ilkka"

Tutkimuskohde on Suomen valtion teollisuusyhtiöiden omistajapolitiikan tavoitteet ja tavoitteiden viestintä 1990-luvulla. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa Suomen teollisuusyhtiöiden omistajapolitiikasta. Valtion omistajapolitiikka ei ollut 1990-luvulla pelkästään markkinaehtoistamista ja yksityistämistä. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä oli myös poliittisia tavoitteita, joista viestittiin puutteellisesti. Tutkimus on laadullinen empiirinen tutkimus, ja strategiana on tapaustutkimus. Tutkittavat tapaukset ovat Imatran Voiman ja Nesteen sekä Enso-Gutzeitin ja Veitsiluodon yritysjärjestelyt. Ensimmäinen tutkimuskysymys pohtii kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapoliittisia tavoitteita yritysjärjestelyissä. Toinen tutkimuskysymys arvioi tiedotteiden luotettavuutta ministeriön viestiessä yritysjärjestelyiden päämääristä. Keskeiset lähteet ovat yritysjärjestelyyn liittyviä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemattomia asiakirjoja ja julkaistuja tiedotteita sekä muistitietoa ja lehtiartikkeleita Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu omistajapolitiikan taloudellisiin ja poliittisiin tavoitteisiin. Taloudellisiin tavoitteisiin kuuluvat arvonluonti ja valtiontaloudelliset päämäärät. Poliittiset tavoitteet jakautuvat markkinahäiriöiden korjaamiseen, sosialistisiin ja sosiaalisiin, teollisuuspoliittisiin sekä nationalistisiin päämääriin. Näiden lisäksi analyysissä huomioidaan toimintaympäristön vaikutus ja pohditaan intressiristiriitojen merkitystä. Tutkimustuloksien mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö edisti ensi sijassa nationalistisia ja teollisuuspoliittisia tavoitteita fuusioidessaan Imatran Voiman ja Nesteen Fortumiksi. Kun Enso-Gutzeit ja Veitsiluoto yhdistettiin Ensoksi, perimmäiset tavoitteet liittyivät arvonluontiin ja valtiontalouteen mutta järjestelyn toteutuksessa huomioitiin myös sosiaalisia seikkoja. Yritysjärjestelyt liittyivät 1990-luvun taloudelliseen, poliittiseen ja lainsäädännölliseen murrokseen. Omistajapolitiikassa oli myös intressiristiriitoja eri toimijoiden ja tavoitteiden välillä. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa voidaan kritisoida osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain hengen vastaisena toimintana. Tiedotteet antoivat epäluotettavaa tietoa yritysjärjestelyn tavoitteista. Imatran Voiman ja Nesteen yritysjärjestelyä perusteltiin julkisuudessa liiketaloudellisilla arvonluontipäämäärillä, kun taas Enso-Gutzeitin ja Veitsiluodon yritysjärjestely esitettiin ensi sijassa sosiaalisena ja aluepoliittisena toimenpiteenä, jota taloudelliset tavoitteet tukivat. Tulokset kyseenalaistavat metodologisesti julkisen tiedon hyödyntämistä valtion yhtiöiden ja erityisesti yritysjärjestelyiden tavoitteiden tutkimisessa.