Browsing by Author "Rahko, Kaisa"

Tutkielmassani tarkastelen sitä, millaisia sosiaalityön ammatilliseen identiteettiin vaikuttavia tekijöitä sosiaalityöaiheisten meemien sisältöjen kautta hahmottuu. Aineistonani ovat vainsossuelämää-käyttäjätilin joulukuun 2019 ja lokakuun 2022 välisenä aikana Instagramissa julkaisemat 230 meemiä, joita tarkastelen teemoittelevan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Meemit ovat internetissä leviäviä visuaalisia ja auditiivisia aineksia sisältäviä populaarikulttuurin yksiköitä. Meemien hauskuutta ja muita tunteita herättävä luonne syntyy usein vastakkainasettelusta, absurdiudesta tai ironiasta. Meemejä muokataan ja levitetään internetissä eri ryhmille, joiden jäseniä yhdistää samanmielisyys. Ammatillisella identiteetillä puolestaan tarkoitetaan käsitystä itsestä suhteessa omaan työhön ja ammattiin. Vakaa ja selkeä ammatillinen identiteetti muun muassa tukee työntekijöiden hyvinvointia. Nykymaailma muuttuu nopeasti, ja myös työelämää leimaa muutoksellisuus, mikä vaatii työhön liittyvien käsitysten uudelleenarviointia. Käsitystä työstä on mahdollista jäsentää sosiaalisen median yhteisöissä jaettujen sisältöjen kautta. Sosiaalinen media mahdollistaa vuorovaikutuksen samaan ammattiryhmään kuuluvien ihmisten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Analyysini perusteella voi sanoa, että meemeillä tavoitellaan ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Aineistoni meemeille ominaista onkin ajankohtaisten aiheiden kommentointi. Sosiaalityön visio ”maailman pelastamisena”, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ja työyhteisö näyttäytyvät aineistoni perusteella ammatillista identiteetin vahvistumisen kannalta merkittävinä asioina. Pääpaino meemeissä on kuitenkin ammatillista identiteettiä ulkoapäin haastavissa seikoissa sekä niiden kommentoinnissa. Työhön liittyvä kuormitus ja sinnittely sen kanssa, puuttuvat resurssit ja heikko arvostus ovat erittäin keskeisessä roolissa aineistoni meemeissä. Meemien kautta on mahdollista esittää näkemyksiä aiheista, joiden esiin nostaminen työpaikalla voisi olla työntekijän kannalta riskialtista. Ammatillisen identiteetin näkökulmasta sosiaalityö tarvitsisi kuitenkin epäkohtien esiintuomisen lisäksi enemmän myös työn onnistumisten ja muiden hyvien puolien esillä pitämistä. Tämä tukisi ammattilaisten työhön sitoutumista, mikä puolestaan auttaisi vahvistamaan ammatillista identiteettiä. Jatkossa tätä sosiaalityön tutkimukselle tuoretta aineistoa olisi tärkeää tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, millaisia merkityksiä meemit saavat yksilöiden tulkinnoissa ammatillisesta identiteetistään sekä millainen rooli meemeillä on työyhteisöjen vuorovaikutuksessa.