Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Raitanen, Kirsi"

Sort by: Order: Results:

  • Raitanen, Kirsi (2011)
    Viime vuosikymmeninä teollistuneissa OECD-maissa yksi suurimmista väestöllisistä muutoksista on tapahtunut syntyvyydessä. Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen useissa teollistuneissa maissa väestönkasvun trendi on ollut laskeva, mikä puolestaan on johtanut kasvavaan huoleen matalan syntyvyyden sosioekonomisista seurauksista. Matala syntyvyyden taso on monissa kehittyneissä maissa luonut varjon valtion ylläpitämän sosiaaliturvajärjestelmän ylle ja sen rahoituspohjan heikentyminen on kasvattanut huolta järjestelmän tulevaisuudesta. Myös muun muassa viime vuosikymmenten taloudelliset taantuma-ajat, väestön ikärakenteessa ja työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset, sekä väestön ikääntyminen ja veronmaksajien väheneminen ovat luoneet uudenlaiset paineet julkisen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän ylläpidolle ja rahoittamiselle. Mietittäessä puolestaan syitä syntyvyyden madaltumiseen viime vuosikymmeninä, ovat tutkimukset osoittaneet, etteivät talous- ja sosiaalijärjestelmien rakenne sekä niissä tapahtuneet muutokset ole olleet tässä muutoksessa merkityksettömiä. Verotuksella ja valtion myöntämillä sosiaalituilla on osoitettu olevan vaikutus yksilön lapsenhankinta- ja myös perheenmuodostamispäätökseen. Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat matala syntyvyys, sekä sen syyt ja seuraukset taloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää matalan syntyvyyden ja perheen perustamisen sekä jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän välistä yhteyttä, ja löytää todisteita siitä, millaisia kannustimia julkisella eläkejärjestelmällä syntyvyyden suhteen on. Lisäksi tutkielmassa perehdytään julkisen eläkejärjestelmän tulevaisuuteen väestöllisten haasteiden edessä, ja tarkastellaan järjestelmän uudistamismahdollisuuksia. Matalaa syntyvyyttä tarkastellaan muun muassa väestöllisen transition teorian avulla. Matalan syntyvyyden ja jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän suhdetta tutkitaan Zhangin ja Zhangin (2007) matemaattisella mallinnuksella, jonka avulla saadaan selville, että julkisen eläkejärjestelmän käyttö sosiaalisen hyvinvoinnin optimoinnissa on pääomainvestointien ulkoisvaikutusten myötä oikeutettua, ja että järjestelmällä ja sitä rahoittavalla tuloverolla on negatiivinen vaikutus syntyvyyteen, mikäli vanhemmat preferoivat lastensa laadullisia, hyvinvointiin liittyviä ominaisuuksia niiden lukumäärään. Perheen perustamisen ja eläkejärjestelmän suhdetta puolestaan tarkastellaan Ehrlichin ja Kimin (2007) tutkimuksen pohjalta. Ehrlichin ja Kimin tutkimuksen tulos on, että julkista eläkejärjestelmää rahoittavan tuloveron ja sen korottamisen vaikutus syntyvyyteen ja perheen perustamiseen on negatiivinen. Julkisen eläkejärjestelmän viittä eri uudistamisvaihtoehtoa ja niiden hyvinvointi-vaikutuksia käsitellään tutkielmassa pääosin Attanasion, Kitaon ja Violanten (2007) mallin avulla. Jokaisella reformilla on Attanasion, Kitaon ja Violanten mukaan erilaisia makrotaloudellisia vaikutuksia, joita tarkastellaan tutkielmassa pääosin sanallisesti ja graafisesti, sekä eri tutkimusten tuloksia vertailemalla. Tutkielmassa käsite syntyvyys rinnastetaan taloustieteellisessä mielessä lasten kysynnäksi, ja sitä tutkitaan pääosin makrotaloudellisesta näkökulmasta. Kaikki tutkielmassa käytettävät matemaattiset mallit ovat limittäisten sukupolvien malleja ja julkisella eläkejärjestelmällä viitataan jakojärjestelmäiseen, pay-as-you-go -eläkejärjestelmään.
  • Raitanen, Kirsi (2015)
    Tässä tutkielmassa selvitettiin, ovatko painoindeksi (BMI) ja riski sairastua 2-tyypin diabetekseen yhteydessä terveyskäyttäytymiseen liittyvään (TKL-) pystyvyyskäsitykseen ja tulosodotuksiin eli uskoon terveellisten elintapojen vaikutukseen vakavia sairauksia ehkäisevästi ja uskoon omiin vaikutusmahdollisuuksiin sairastumisriskinsä suhteen. Tutkittiin myös, ennustavatko TKL-pystyvyyskäsitys, tulosodotukset, painoindeksi ja ikä myöhempää painoindeksiä ja painoindeksin merkittävää (≤ 2,5) muutosta. Lisäksi selvitettiin, ennustavatko aiemmat TKL-pystyvyyskäsitys, tulosodotukset, BMI ja diabetesriskitaso myöhempää diabetesriskitasoa. Myös diabetesriskien muutosta poikkileikkaus- ja seuranta-aineiston välillä sekä muutosta selittäviä tekijöitä selvitettiin. Tutkimusaineistona käytettiin FINRISKI-väestötutkimusta 2002 ja seuranta-aineistoa vuodelta 2007. Poikkileikkausaineistossa tutkittavina olivat vuoden 2002 sokerirasitusalaotokseen osallistuneista 45–74-vuotiaat (N=1109). Seurantatutkimukseen 2007 kutsuttiin henkilöt, joilla oli todettu suurentunut diabetesriski 2002 (N=600) sekä satunnaisotannalla 600 henkilöä, joilla ei oltu todettu diabetesriskiä 2002. Kutsuun vastasi 909, iältään 50–79. Aineisto kerättiin kotona täytetyllä lomakkeella sekä tutkimuspaikalla tehdyillä lääketieteellisillä tutkimuksilla ja diabetesriskitestillä. Tuloksissa TKL-pystyvyyskäsityksellä oli merkitsevä yhteys painoindeksiin poikkileikkausaineistossa 2002. Samassa aineistossa painoindeksi ei ollut yhteydessä uskoon terveellisten elintapojen vakavia sairauksia ehkäisevään vaikutukseen eikä myöskään omiin vaikutusmahdollisuuksiin oman sairastumisriskinsä suhteen uskomiseen. Ilmeni kuitenkin, että TKL-pystyvyyskäsitys välitti osittain terveellisten elintapojen sairastumisriskivaikutukseen uskomisen ja painoindeksin välistä yhteyttä. Lisäksi terveellisten elintapojen vaikutukseen uskominen ennusti TKL-pystyvyyskäsitystä. TKL-pystyvyyskäsitys 2002 ei osoittautunut merkittävän painoindeksin nousun ennustajaksi seuranta-aineistossa 2007, mutta painoindeksi 2002 ja ikä 2002 osoittautuivat. Poikkileikkausaineistossa 2002 TKL-pystyvyyskäsitys ja BMI selittivät diabetessairastumisriskiä, mutta ei usko terveellisten elintapojen sairauksia ehkäisevään vaikutukseen eikä usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin sairastumisriskinsä suhteen. Diabetesriskitasoa 2007 ennustivat vuoden 2002 diabetesriskitaso, BMI ja TKL-pystyvyyskäsitys. Diabetesriskiltään erilaiset ryhmät eivät poikenneet toisistaan TKL-pystyvyyskäsityksensä suhteen, kun huomioitiin painoindeksin vaikutus. Diabetesriskeissä oli merkitsevä muutos vuodesta 2002 vuoteen 2007, kun huomioitiin diabetesriskin ja painoindeksin yhteisvaikutus. Tulosten perusteella painohallintaa ja tyypin 2 diabetesriskin torjumista tukeviin interventioihin kannattaisi ottaa mukaan osallistujien pystyvyyskäsitysten tukeminen. Lisäksi painoindeksin ja elintapojen sairastumisriski-vaikutuksesta tarvitaan terveysvalistusta, jonka avulla ihmiset ymmärtävät elintapojensa vaikutukset omaan terveyteensä.