Browsing by Author "Rajatammi, Heidi"

Viime vuosina kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut ja samalla lasten osallisuus heidän omassa elinympäristössään on nostettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi aihealueeksi, mikä korostaa tutkimukseni ajankohtaisuutta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää lastenkodissa asuvien lasten kokemuksia osallisuudestaan lastenkodin arjessa ja saada vastaus sille, mitkä asiat edesauttavat, ja mitkä asiat puolestaan ovat osallisuuden esteenä. Aihetta on tarkasteltu osallisuuden teoriasta käsin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten osallisuuteen ja mielipiteiden kuunteluun tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomioita. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli lasten haastattelu ja analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineisto koostui kahden lastenkodin lasten haastatteluista. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan lasta, jotka asuivat haastattelu hetkellä Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodissa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tutkimuksen kohdejoukkona olivat parhaillaan lastensuojelulaitokseen sijoitetut 10–17-vuotiaat lapset. Osalla lapsista oli pidempi ja osalla lyhempi kokemus lastensuojelun sijaishuollosta. Lapset kokivat vaikutusmahdollisuutensa lastenkodin arkeen riippuvan paljon lastenkodin aikuisten roolista osallisuuden mahdollistajina sekä lastenkodissa olevasta ilmapiiristä. Niin lasten keskinäiset suhteet kuin lastenkodin aikuisten antamat mahdollisuudet nousivat keskeisiksi tekijöiksi arjen osallisuuden muodostumisessa. Lapset toivoivat, että heillä olisi enemmän vaikuttamismahdollisuuksia omissa sekä yhteisissä asioissa sekä aikusia, joilla on aikaa ja halua kuunnella lapsia ja keskustella heidän kanssa. Luottamuksen puute aikuiseen ja oman mielipiteen merkityksettömyys koettiin osallisuutta heikentävinä tekijöinä. Jotta lasten osallisuutta voitaisiin huomioida paremmin lastenkotitoiminnassa, tulee työkäytäntöjä muuttaa erityisesti lasten omia ajatuksia ja mielipidettä kuuntelevimmiksi. Lapsen osallisuus edellyttää lastenkodin aikuisilta valmiuksia osallistaa lasta mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä halua luoda osallisuutta tukevia toimintamalleja arkeen. Tämä tutkimus osoitti hyvin sen, että lapsia kannattaa kuunnella ja heillä on paljon tärkeää sanottavaa omasta arjestaan. Uskon, että tutkimuksellani on uudelleen osoitettu, miten tärkeää on huomioida lapsen omat näkemykset ja mielipide, kun halutaan tutkia lasten arkea heidän omassa elinympäristöön. Lapsen asemaa ja osallisuutta tulee edelleen vahvistaa ja siihen lapsi tarvitsee tuekseen aikuisia, jotka kuuntelevat heitä ja ottavat heidän mielipiteensä huomioon. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lastenkoti toiminnan kehittämisessä.