Browsing by Author "Ranta, Joonas"

Tutkielma käsittelee yhdysvaltalaisessa The New Yorker -aikakausilehdessä vuosina 2002–2003 julkaistuja, Irakin sotaa käsitteleviä pilapiirroksia. Alkuperäisaineisto koostuu 29 mainitulla aikavälillä lehdessä julkaistusta, usean eri taiteilijan pilakuvasta, jotka on katsottu aihetta kommentoiviksi. Pilapiirroksia analysoidaan semioottisesti Charles S. Peircen (1939–1914) pragmaattis-semioottisessa viitekehyksessä. Teoria rakentuu useaan Peircen kolmikantaiseen merkkiteoriaan. Pragmaattis-semioottinen analyysi on aspektuaalinen, tutkijan lähestysmistavasta riippuva näkökulma. Kun pilapiirroksia tutkitaan niiden poliittis-historiallisessa viitekehyksessä, voidaan niistä poimia erilaisia merkkejä, objekteja ja interpretantteja. Tämä kolmijako on tutkielman kuva-analyysin keskiössä. Mitä kuvat peirceläisinä merkkijärjestelminä kertovat? Millaiset tulkinnat toistuvat valituissa kuvista? Millaisia johtopäätöksiä voimme aineistosta vetää? Ja lopuksi – mikä on pragmaattis-semioottisen otteen kontribuutio poliittisten pilapiirrosten analyysille? Kuvien analyysi on kontekstualisoitu poliittis-historiallisesti keväällä 2003 käynnistyneeseen Yhdysvaltojen sekä tämän johtaman liittoutuman sekä Irakin väliseen sotaan. Kuvat keskittyvät hyökkäystä edeltäneeseen keskusteluun, sodan virallisiin perusteluihin, Irakin väitettyyn joukkotuhoaseohjelmaan koskeviin, George W. Bushin hallinnon retoriikkaan sekä kansalaisten ja kansainvälisen yhteisön reaktioihin. Teemojen perusteella tutkielman kuva-aineisto on jaettu neljään temaattiseen kategoriaan. Teemakategoriat ovat joukkotuhoaseet, poliittinen retoriikka ja motiivit, yleinen mielipide sekä sotatoimet. Pragmaattis-semioottisen kuva-analyysin tuloksena voimme havaita aihetta käsittelevissä pilapiirroksissa toistuvia teemoja sekä sävyjä. Annettujen kategorioiden lisäksi kuvissa toistuvia teemoja ovat skeptinen suhtautuminen Irakin joukkotuhoaseiden löytämiseen, hallinnon esittämien perustelujen asettaminen arveluttaviksi, sotaa vahvasti ajava amerikkalaishallinto ja liike-elämä sekä kansalaisten kyyninen välinpitämättömyys. Analyysin tuloksena pilapiirroksissa esiintyvät kansalaiset on esitetty usein sodasta ja päätöksenteosta irrallisina, jopa passiivisina hahmoina. Pilapiirroksissa esiintyvät poliitikot ja liike-elämän toimijat on sen sijaan kuvattu kyynisesti ahneina ja sotaa puolustavina tahoina. Yleisesti kuvien suhtautuminen sotaan on yksinomaan kriittinen. Tutkielman johtopäätökset tukevat niin ikään pragmaattis-semioottisen analyysin arvoa poliittisten pilapiirrosten tutkimisessa. Kuvien purkaminen peirceläisiin osiin auttaa niiden käsittelyä poliittis-historiallisesti muuttuvina, dynaamisina elementteinä. Metodilla on paljon annettavaa politiikan tutkimukselle myös visuaalisen aineiston tutkimisen kohdalla. Peircen kolmijakoisten teoriarakennelmien kautta voimme tutkia merkkijärjestelmien sekä peirceläisten osien yhteiskuntahistoriallista kehitystä annetulla ajanjaksolla. Jatkotutkimuksen kannalta yksittäisten Peircen rakennelmien dynamiikkojen syvempi tarkkailu pilapiirroksissa pidemmällä historiallisella aikavälillä voidaan katsoa hedelmälliseksi lähestymistavaksi politiikan tutkimuksessa.