Browsing by Author "Ranta, Mia-Marisa"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin huumeita käyttävien naisten toimijuuden rakentumista positioissa ja niistä neuvottelussa. Tutkimuskysymykset olivat: (1) millaisia positioita huumeita käyttävät naiset tuottavat huumeita käyttävistä naisista – itsestään ja muista, (2) millaista toimijuutta näihin positioihin sisältyy ja (3) miten naisten toimijuus ilmenee diskursiivisesti näistä positioista neuvoteltaessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin diskurssianalyyttistä identiteettitutkimusta, tarkemmin ottaen erityisesti Harrén kehittämää positiointiteoriaa. Positiointiteoria painottaa sekä yksilön toimijuutta että diskurssien konstitutiivista luonnetta samanaikaisesti. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää huumeita käyttävää naista. Haastateltavaksi valittiin sellaisia naisia, joilla oli vielä aktiivista huumeiden käyttöä ja jotka elivät vielä päihdemaailmassa. Mukaan kelpuutettiin myös sellaisia naisia, jotka olivat korvaushoidossa, mutta joilla oli päihteiden oheiskäyttöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jossa keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluaineistosta hahmottui 12 erilaista positiota, joissa puhuja asemoi itseään tai muita huumeiden käyttäjiä suhteessa huumausaineiden käyttöön. Lisäksi esiin nousi neljä naiseuteen liittyvää positiota. Positiot nimettiin niissä keskeisimpänä esiintyvän diskurssin mukaan, vaikka käytännössä positiot risteävät ja kietoutuvat yhteen. Positiot lajiteltiin niiden sisältämän toimijuuden mukaan kolmeen luokkaan. Rajallisia positioita ovat narkkari, itsensä lääkitsijä, korvaushoitopotilas ja tavallinen ihminen. Aktiivisia positioita ovat tietoinen toimija, lääkkeiden käyttäjä, rikollinen, hyväksikäyttäjä sekä selviytyjä. Passiivisia positioita ovat puolestaan päihdesairaudesta kärsivän positio, elämässä kovia kokenut sekä syrjäytetty. Sukupuolittuneet positiot ovat yhtä lukuun ottamatta rajallisen toimijuuden positioita. Näitä ovat hyvä nainen, huono nainen ja heikko nainen. Sen sijaan vahvan naisen positio määrittyy toimijuudeltaan aktiiviseksi. Sukupuoli on tutkimuksen mukaan selkeästi tärkeä osa huumeita käyttävien naisten identiteettineuvotteluja siinä mielessä, että positiot näyttäytyvät erilaisina sukupuolittuneesta positiosta käsin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että huumeita käyttävät naiset ovat jossain määrin altavastaajia siinä neuvottelussa, mitä he itseään koskevista määritelmistä käyvät, sillä tietyt positiot ovat niin vallitsevia ja niin helposti saatavilla, ettei niitä ole helppo sivuuttaa ja niitä vastaan puhuminen voi olla hankalaa. Moni huumeita käyttäville naisille tarjolla oleva vallitseva ja helposti saatavilla oleva positio on pikemminkin omiaan rajaamaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kuin avaamaan niitä. Monipuolisen positioiden käytön voidaan kuitenkin ajatella kertovan naisten diskursiivisesta toimijuudesta ja siitä, että huumeita käyttävien naisten on mahdollista osallistua heidän itsemäärittelyään koskevaan neuvotteluun, vaikka tämä tapahtuukin tietyissä toisaalta kulttuurisen ja toisaalta paikallisen, välittömän vuorovaikutuksen kontekstin sallimissa rajoissa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että huumeita käyttävät naiset osallistuvat kamppailuun merkityksistä, jossa tasapainoillaan toimijuuden ja uhriuden välimaastossa samalla, kun yritetään välttää leimaavia identiteettejä. Kyseessä on monimutkainen ja haastava prosessi, jossa puhujan on koordinoitava samanaikaisesti paitsi näitä eri ulottuvuuksia myös yhteen kietoutuvia positioita ja tarinalinjoja.