Browsing by Author "Ranta-aho, Aleksi"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansalaistottelemattomuuden harjoittamista selittäviä yksilötason tekijöitä, kansalaistottelemattomuuden vaihtelua valtiotasolla sekä kansalaistottelemattomuuden merkitystä laajemmassa poliittisen osallistumisen kontekstissa. Aiempi kansalaistottelemattomuuden tutkimus on keskittynyt pääosin sen oikeutukseen demokraattisissa yhteiskunnissa, ja poliittisen osallistumisen kvantitatiivisessa tutkimuksessa kansalaistottelemattomuus on jäänyt vähälle huomiolle. Kansalaistottelemattomuus on viime vuosina saanut kansainvälistä huomiota erityisesti ilmastoaktivistien mielenilmausten myötä, joten sitä selittävien tekijöiden tarkastelu on merkityksellistä akateemisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälainen vaikutus yksilötason tekijöillä on kansalaistottelemattomuuden harjoittamiseen ja vaihtelevatko ne valtiotasolla. Lisäksi tarkastellaan kansalaistottelemattomuuden vaikutusta poliittiseen osallistumiseen ja yhteiskuntaan laajemmin. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kansalaistottelemattomuuden harjoittamista selittäviä yksilötason tekijöitä voidaan myös vertailla muita poliittisen osallistumisen muotoja selittäviin tekijöihin. Aineistona tässä tutkimuksessa on Fridays for Future-mielenosoituksissa 2019 toteutettu kyselytutkimus, jonka avulla kansalaistottelemattomuutta voidaan tarkastella kansainvälisellä tasolla. Tässä tutkimuksessa hyödynnetty aineisto koostuu 3636 vastaajasta kahdeksasta valtiosta (Belgia, Italia, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska ja Tšekki). Tutkimuskysymyksiin vastataan hyödyntämällä logistista regressioanalyysia. Se mahdollistaa usean yksilötason muuttujan samanaikaisen tarkastelun sekä niiden vaikutuksen vertailun. Lisäksi mallinnetaan yksilötason muuttujien ja valtioiden välisiä interaktioita. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kansalaistottelemattomuus on erityinen poliittisen osallistumisen muoto. Useimmista osallistumismuodoista poiketen kansalaistottelemattomuuden harjoittamisen todennäköisyyttä lisää alempiin subjektiivisiin yhteiskuntaluokkiin kuuluminen. Sukupuoli, ikä, koulutus tai poliittinen luottamus eivät, vastoin odotuksia, ole merkittäviä kansalaistottelemattomuuden harjoittamista selittäviä tekijöitä. Erityisesti poliittisen luottamuksen vähäinen vaikutus on merkillepantavaa, sillä kansalaistottelemattomuutta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden perusteella sen odotettiin olevan keskeinen selittävä tekijä. Alempiin subjektiivisiin yhteiskuntaluokkiin kuulumisen lisäksi vasemmistoon identifioituminen, korkea ulkoinen kansalaispätevyys, korkea poliittinen kiinnostus sekä alhainen tyytyväisyys demokratiaa kohtaan lisäävät kansalaistottelemattomuuden harjoittamisen todennäköisyyttä. Kansalaistottelemattomuuden harjoittamisen havaittiin myös vaihtelevan valtiotasolla. Erityisesti Saksassa ja Italiassa kansalaistottelemattomuuden harjoittaminen on todennäköisempää kuin muissa tarkastelluissa valtioissa. Yksilötason muuttujien ja valtioiden välisten interaktioiden perusteella valtioiden vaikutusta kansalaistottelemattomuuden harjoittamisen todennäköisyyteen selittävät valtiotason muuttujat, sillä yksilötason muuttujien vaihtelu valtioiden välillä ei ole kansalaispätevyyttä lukuun ottamatta tilastollisesti merkitsevää. Tämän tutkimuksen perusteella kansalaistottelemattomuus on poliittisen osallistumisen muoto, johon alemassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt osallistuvat muita todennäköisemmin. Tämä on hyvin merkittävä havainto, sillä korkea sosioekonominen asema lisää poliittista osallistumista useimmilla muilla tavoilla. Kansalaistottelemattomuudella on potentiaalia tasa-arvoistaa poliittisen osallistumisen eriytymiskehitystä, mutta kansalaistottelemattomuuteen erottamattomasti liittyvän lain rikkomisen ja sen harjoittamisen vaativuuden vuoksi mahdolliseen tasa-arvoistavaan vaikutukseen liittyy myös ongelmallisuuksia. Tutkimuksessa esitetyt tulokset kertovat kansalaistottelemattomuuden olevan sitä selittävien yksilötason tekijöiden osalta poikkeuksellinen poliittisen osallistumisen muoto, jolla voi olla merkittävä vaikutus poliittiseen osallistumiseen sekä yhteiskuntaan laajemmin.