Browsing by Author "Ranta-aho, Amanda"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan pienten lasten vanhempien psyykkistä kuormittuneisuutta. Pääasiallisena tarkastelun kohteena on perherakenteen yhteys pienten lasten vanhempien psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Perherakenteen lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon eroavaisuudet vanhempien sosiodemografisessa taustassa sekä yksinäisyyden kokemuksessa. Pienten lasten vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tutkiminen mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon sekä yhteiskunnallisten palvelurakenteiden kehittämisen lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksen aineisto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama ja 4-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu FinLapset-tutkimuksen kyselyaineisto vuodelta 2018. Vanhemmat rekrytoitiin tutkimukseen lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa 1.2.–31.10.2018. Tiedonkeruussa oli mukana yhteensä 290 Manner-Suomen kuntaa ja aineisto koostuu yhteensä 10 737 vanhemman vastauksesta. Pienten lasten vanhempien psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin aineistossa Mental Health Inventory (MHI-5) -mittarin avulla. Vanhempien kokeman psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyttä perherakenteeseen, muihin sosiodemografisiin taustaominaisuuksiin ja yksinäisyyden kokemukseen tarkasteltiin tutkimuksessa ristiintaulukoinnin sekä logististen regressioanalyysien avulla. Tutkimuksen mukaan yli kuusi prosenttia pienten lasten vanhemmista kertoo olevansa merkittävästi psyykkisesti kuormittuneita. Psyykkistä kuormittuneisuutta havaittiin useammin niillä vanhemmilla, jotka olivat perheensä ainoita aikuisia, iältään nuorempia, matalammin koulutettuja sekä työelämän ulkopuolella olevia. Yksinäiset vanhemmat kokivat usein myös merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Perherakenteen ja psyykkisen kuormittuneisuuden välillä oli havaittavissa selvä yhteys. Tämän yhteyden mukaan, pienten lasten vanhemmat uus- sekä yhden vanhemman perheissä osoittautuivat psyykkisesti kuormittuneemmiksi, kuin ydinperheiden vanhemmat. Yhden vanhemman perheiden kohdalla, vanhempien psyykkinen kuormittuneisuus osoittautui kuitenkin selvästi yleisimmäksi. Perherakenteen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen oli selkeä myös silloin, kun huomioon oli otettu vanhemman muut sosiodemografiset taustaominaisuudet. Kun huomioon otettiin sosiodemografisten tekijöiden lisäksi myös yksinäisyyden kokemus, perherakenteen merkitys katosi ja yksinäisyyden tunteen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen osoittautui vahvimmaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat vanhempien tukemisen merkityksellisyyden psyykkisen kuormittuneisuuden ehkäisemisessä sekä heidän hyvinvointinsa tukena. Erityisesti yhden vanhemman perheiden vanhempien tukeminen sekä yleisesti vanhempien yksinäisyyden ehkäiseminen, voidaan nähdä tärkeänä psyykkisen kuormittuneisuuden ennaltaehkäisyssä pienten lasten vanhempien kohdalla.