Browsing by Author "Rantala, Ida"

Tässä tutkielmassa tuotetaan tietoa vanhempien kokemasta ja heidän lastensuojeluun liittämästään häpeästä. Tarkastelen häpeää sosiologi Thomas Scheffin tavoin ihmisten välisissä suhteissa rakentuvana sekä sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä aiempi lastensuojeluun liittyvä sosiaalityön tutkimus on keskittynyt pääsääntöisesti lasten ja sosiaalityöntekijöiden kokemusten ja näkökulmien tutkimiseen, jolloin vanhempien näkökulma on jäänyt vähäisemmälle. Myös vanhempien näkökulmaa lastensuojeluun liittyvään tutkimukseen tarvitaan, jotta lastensuojelun käytännöistä voitaisiin suunnitella nykyistä kokonaisvaltaisemmin lapsen ja tämän perheen hyvinvointia tukevia. Tutkielman aineisto koostuu kyselyaineistosta, jonka Kasvatus- ja perheneuvonta Kasper ry on kerännyt lastensuojelun asiakkuudessa olevien tai olleiden lasten vanhemmilta kesällä 2021. Kyselyn avulla on kerätty vanhempien näkemyksiä Lastensuojelun keskusliiton vuonna 2019 teettämistä lastensuojelun kehittämiskohteista. Tutkielman aineisto on analysoitu aktanttianalyysiä hyödyntäen. Tutkielma tuotti tietoa siitä, mikä lastensuojelussa ja lastensuojeluun liittyvissä yhteiskunnallisissa mielikuvissa tuottaa sekä hälventää vanhempien kokemaa häpeää. Häpeää tuottivat 1) lastensuojelun negatiivinen julkisuuskuva 2) viranomaisten toiminta ja 3) autonomian heikkenemisen kokemukset. Häpeää hälvensivät 1) lastensuojelusta tiedottaminen 2) vuorovaikutuksessa tapahtuva kohtaaminen 3) perhekokonaisuuden tukeminen sekä 4) riittävät rakenteet ja resurssit. Tulokset osoittavat, että vanhempien näkökulmasta häpeä on yhä läsnä lastensuojelutyössä, vaikka häpeä ja häpäisy ei ole lastensuojelutyön tarkoitus. Lastensuojeluun liittyvä häpeä liittyy osin lastensuojelutyössä olevaan tuen ja kontrollin läsnäoloon, mutta myös yhteiskunnassa oleviin, negatiivissävytteisiin asenteisiin lastensuojelussa asiakkaana olevia vanhempia kohtaan, lasta ja perhettä hyödyttävän avun vaikeaan saamiseen sekä lastensuojelun työntekijöiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.