Browsing by Author "Ronkainen, Jenni-Emilia"

Työelämästä ja sen muutoksesta puhutaan paljon, mutta usein keskustelu keskittyy epätyypillisiin työsuhteisiin sekä työttömyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin nostaa esiin työelämän toisenlainen ulottuvuus, nimittäin töiden eriytyminen. Nykyään vaikuttaa usein siltä, että ihmisten mielissä työt jakautuvat kahdenlaisiin töihin; arvokkaina pidettyihin henkisiin töihin, joihin vaatimuksena on korkeakoulututkinto sekä vähemmän muodollista koulutusta vaativiin ja ruumiillisempiin töihin, joiden tekijät nähdään häviäjinä. Tämä tutkimus pyrkii kyseenalaistamaan näkemyksen sekä kartoittamaan sen taustaa tutkimalla luovuuden merkitystä työnteolle, työn merkitystä identiteetille, työnteolle asetettuja ehtoja sekä yhteiskuntaluokan merkitystä nykypäivän yhteiskunnassa. Tutkin kahden vastakkaisen ryhmän mielipiteitä näistä asioista, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan 18‒30-vuotiaiden opiskelijoiden ja Palvelualojen ammattiliiton nuorisojäsenten. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat yhteiskuntaluokka historian ja nykypäivän kontekstissa, työelämän muutos sekä työn ja luovuuden merkitys yksilölle. Aineisto on kerätty Helsingin yliopiston E-Lomakkeella edellä mainituilta ryhmiltä. Lomake sisälsi taustatietokysymysten lisäksi mielipideväittämiä sekä avokysymyksiä ja oli yhtä kysymystä lukuunottamatta samanlainen kummallekin ryhmälle. Analyysissä on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa muodostan mielipideväittämistä faktorianalyysin avulla summamuuttujia, joille teen varianssianalyysin. Kvalitatiivisen analyysin toteutan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka avulla nostan teemoja sekä teoreettisesta viitekehyksestä että suoraan aineistosta. Yliopisto-opiskelijoiden ja palvelualojen ammattilaisten väliltä löytyy tuloksissa sekä eroja että yhdenmukaisuuksia. Luovuus nousee esiin hallitsevana teemana; kummatkin tutkimusryhmät haluaisivat tehdä luovaa työtä tai vähintään sisällyttää työhönsä luovia elementtejä. Eroja ryhmien välillä löytyy suhtautumisessa tiettyihin töihin ja työntekoon yleisesti. Yliopisto-opiskelijat pitävät työntekoa palvelualojen ammattilaisia vähemmän itseisarvona sekä pyrkivät tekemään eroa itsensä ja yksitoikkoisina pitämiensä töiden välille. Kummatkin tutkimusryhmät näyttävät tiedostavan yhteiskuntaluokkien olemassaolon nykypäivänä, mutta vain opiskelijat pohtivat oman luokka-asemansa muodostumista avovastauksissa. Esille tulleet erot antavat viitteitä siitä, että kaikki nykynuoret eivät näe yhteiskuntaa paikkana, jossa jokaisella olisi oma tasavertainen ja merkityksellinen roolinsa. Tällaiset mielipiteet saattavat jatkossa voimistaa yhteiskunnassamme käynnissä olevaa eriarvoistumiskehitystä.