Browsing by Author "Rosling, Saaga"

Suomen seksuaalirikoslaki muuttui 1.1.2023 suostumusperustaiseksi, tarkoituksenaan suojella jokaisen kansalaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Vaikka lakiuudistuksen tarkoitus on suojella kaikkia, voidaan se nähdä merkittävänä askeleena naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle, sillä he joutuvat huomattavasti miehiä useammin seksuaalirikosten uhreiksi, siinä missä miehet ovat seksuaalirikosten pääsääntöisiä tekijöitä. Tutkielmassani analysoin seksuaalirikoslakiuudistusta kyseenalaistavia puhetapoja Ylilautaan pohjautuvassa keskustelussa. Ylilauta on suomenkielinen 3,5 miljoonan käyttäjän anonyymi internetkeskustelualusta, jonka naisvihaa mutta myös rasismia on tutkittu useaan otteeseen. Ylilauta edustaa suomalaista manosfääriä, jonka voi tiivistää pitkälti verkkoon sijoittuvaksi naisvihaan pohjautuvaksi miesten tunneyhteisöksi. Manosfääri jakautuu eri haaroihin, joista kuitenkin jokainen pitää miehiä ja naisia eriarvoisina. Tutkielmani viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa kielenkäyttö ymmärretään todellisuutta rakentavana ja tulkitsevana tekona. Aineistoni koostuu kahdesta Ylilaudan pisimmästä suostumuslakia käsittelevästä keskusteluketjusta. Lopullinen aineistoni rajautui 238 kommenttiin, joiden ulkopuolelle rajautuivat ne kommentit, joissa uutta lakia ei kyseenalaistettu. Metodini on Foucault ‘lainen diskurssianalyysi (FDA), jonka mukaan diskurssit luovat todellisuutta ja asettavat sekä objekteja että subjekteja merkitysten verkostoon. FDA:n avulla tutkin aineistossani käytettyjä keinoja kyseenalaistaa suostumusta, näiden keinojen muodostamia diskursseja, niiden sijoittumista laajempaan kontekstiin, ja diskurssien toimintaorientaatioita ja subjektipositioita. Tunnistin aineistostani kolme diskurssia: suostumuslaki naurettavana, suostumuslaki epäoikeudenmukaisena ja suostumuslaki yhteiskunnallisena uhkana. Diskurssit ovat yhdistettävissä manosfäärin inceleiden, Miesten oikeus -aktivistien, Men Going Their Own Way -liikkeen, ja Punaisen pillerin yhteisön sanomaan. Diskurssien toimintaorientaatioiksi tunnistin sisäryhmän yhtenäisyyden rakentamisen, seksuaalirikollisten etäännyttämisen itsestä, seksuaalirikosten arvottamisen ja vähättelyn, ja yhteiskuntaan ja naisiin kohdistuvan epäluottamuksen vahvistamisen. Diskursseista rakentui seuraavia subjektipositioita: alakynnessä oleva syrjitty mies ja etuoikeutettu tai ”paha” nainen, ”huono” nainen, ja yhteiskunnan ulkopuolinen kriitikko. Analyysini tulokset tukevat aiempaa tutkimusta Ylilaudan naisvihasta, mutta myös rasismista ja muukalaisvastaisuudesta. Aineiston suostumusvastaisuus kehottaa kattavan seksuaalikoulutuksen ja erityisesti suostumusvalistuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen sekä lapsille että aikuisille. Internet, erityisesti Ylilaudan kaltaiset anonyymit keskustelualustat, luovat täydelliset olosuhteet jakautuneiden ihmisryhmien polarisaatiolle. Sivuston aktiivisista käyttäjistä kehittyy samoin ajattelevien kupla, jossa myös valheellinen tieto saattaa levitä. Esitän, että yleisen huono-osaisuuden ja epätasa-arvon vähentämisen ja kattavan ja saavutettavan seksuaalikoulutuksen lisäksi myös lähestyttävä tieto intersektionaalisesta feminismistä ja antirasismista saattaa vähentää seksuaalirikoksia ja radikalisoituneiden valkoisten heteromiesten ulkoryhmiin kohdistamaa vihaa.