Browsing by Author "Ruokonen, Kiia"

Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisia representaatioita tietoisuustaidoista (englanniksi mindfulness). Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ympäri maailmaa ja Suomessa kokevat opiskelun olevan stressaavaa ja kuormittavaa. Tietoisuustaidot ovat onnistuneet vähentämään stressiä, sekä parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä useissa interventiotutkimuksissa. Tämä tutkielma on toteutettu osana interventiotutkimusta, jossa haluttiin tutkia tietoisuustaitojen vaikutusta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä intervention osallistujat tietoisuustaidoista jakavat ja millaisia merkityksiä niihin liitetään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka tarjoaa lähtökohdan ryhmän jaettujen käsitysten ja merkitysten muodostumisen ymmärtämiseksi. Teoria selittää sitä, kuinka ryhmän jäsenet vuorovaikutuksessa muodostavat yhteisen ymmärryksen uusista ilmiöistä, ja kuinka ne kytketään osaksi aiempaa tietoa. Teorian mukaan tämä mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen kommunikaation ja luo järjestystä, joka auttaa toimimaan sosiaalisessa sekä fyysisessä maailmassa. Sosiaalisten representaatioiden teorian keskiössä ovat kaksi psykologista prosessia: ankkurointi ja objektivointi, joiden avulla tuntemattomista ilmiöistä tehdään tuttuja ja osa konkreettista todellisuutta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan ankkurointien avulla? Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan objektivointien avulla? Millaisia sosiaalisia representaatiota tietoisuustaidoista muodostetaan opiskelijoiden vuorovaikutuksessa? Tutkimusaineisto muodostuu kuudesta fokusryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin ryhmämuotoisen tietoisuustaitointervention osallistujia lääketieteellisen tiedekunnan eri pääaineista. Analysoin aineistoa sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessia kuvaavien ankkurointien ja objektivointien -käsitteiden avulla. Lisäksi analysoin tietoisuustaitoihin liitettyjä vastakkainasetteluja kantateemojen -käsitteen avulla. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisessa representaatiossa tietoisuustaidot liitetään kokonaisvaltaiseen fyysiseen ja mielen hyvinvointiin sekä elämänkatsomukseen. Representaatiossa tietoisuustaidot vaikuttavat sisäisen maailman eli mielen tapahtumiin ja niihin suhtautumiseen, sekä sitä kautta myös ulkoisen maailmaan havaitsemiseen ja siinä toimimiseen. Tietoisuustaidot juureutuvat epäluotettavaan ja negatiiviseen hengellisyyteen, mutta perustuvat toisaalta myös niiden vastakohtaan, arvokkaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Tietoisuustaidot konkretisoituvat niiden objektivoinnissa hengitykseen sekä meditoivaan joogatyttöön. Tietoisuustaitoja käsitettiin useimmiten työläyden ja hyötyarvon kautta, mutta tulkintani mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen voi johtaa niiden tulkitsemiseen itseisarvona sekä myös laajempana elämänkatsomuksena. Tulosteni perusteella tämä tietoisuustaitojen käsittäminen itsessään arvokkaana taukona tai hyväksyvänä läsnäolona voisi olla hedelmällisin lähtökohta niiden harjoittamiseen. Tulosteni mukaan tietoisuustaitoihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti niiden hengellisyyteen pohjautuvan alkuperän ja filosofian osalta. Hengellisyydestä laajasti ymmärrettynä voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tieteellisyyteen pohjautumisensa ansiosta tietoisuustaidot voivatkin tuottaa epäuhkaavan lähestymistavan hengellisyyteen siihen epäluuloisesti suhtautuville. Tietoisuustaidot käsitetään myös elämänkatsomuksena, jossa hyväksyvä läsnäolo, myötätuntoisuus ja suorittamisesta nykyhetkeen herääminen korostuvat.