Browsing by Author "Ruotsala, Emilia"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, miten kolme demokratiamallia – osallistava, deliberatiivinen ja kilpailullinen demokratia – ilmenevät Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluissa Euroopan tulevaisuuskonferenssista. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan miten Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien ideologinen tausta, Euroopan parlamentin rakenteet ja mahdolliset koalitioasetelmat vaikuttavat täysistuntokeskusteluissa nouseviin teemoihin ja poliittisten ryhmien kantoihin eri demokratiamalleista. Tutkimusta eri demokratiamallien sekä suoran demokratian kannatuksesta on suhteellisen vähän erityisesti Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin kontekstissa. Niinpä tämä tutkielma pyrkii tuomaan uutta näkökulmaa poliittisten ryhmien suhtautumisesta eri demokratiamalleja kohtaan. Tutkielma tarkastelee myös euroskeptisyyden ja populististen äärioikeistoryhmien vaikutusta siihen, miten eri demokratiamalleja käsitteellistetään ja miten erilaiset teemat nousevat esille Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistuntokeskusteluissa. Tutkielma on kiinnostava ja ajankohtainen, sillä Eurooppa sekä Euroopan unioni kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Demokratiavajeen voidaan nähdä olevan yksi näistä haasteista ja sitä myös tämä aloite, eli Euroopan tulevaisuuskonferenssi pyrki paikkaamaan EU-tasolla. Tutkielman aineistona toimii Euroopan parlamentin kolme täysistuntokeskustelua, joissa käsiteltiin Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Tutkielman aineistona on 200 täysistuntopuheenvuoroa. Analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi ja teoreettisena viitekehyksenä kolme eri demokratiamallia. Tutkielma käyttää myös taustatutkimuksena aiempaa tutkimusta euroskeptisyydestä sekä Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä. Aineistosta nousee esille yhteensä 13 eri kategoriaa, joista viisi sijoittuu osallistavan demokratian kehyksen alle, kaksi deliberatiivisen demokratian kehyksen alle ja kaksi kilpailullisen demokratian viitekehyksen alle. Loput neljä kategoriaa nousivat aineistosta teoreettisen viitekehyksen ulkopuolelta. Tutkielma osoittaa, että poliittiset ryhmät noudattavat vasemmisto-oikeisto jakoa demokratiamallien kannatuksessa. Oikeistopuolueet tai poliittiset ryhmät tukivat ennemmin kilpailullista demokratiaa verrattuna vasemmisto- ja/tai liberaalipuolueisiin. Vasemmistoon suuntautuvat poliittiset ryhmät kannattavat vahvemmin suoraa demokratiaa eli tutkimuksen kontekstissa osallistavaa ja deliberatiivista demokratiaa. Euroskeptiset poliittiset ryhmät puolestaan eivät tukeneet osallistavaa tai deliberatiivista demokratiaa ja osoittivat myös eniten vastustusta Euroopan tulevaisuuskonferenssia kohtaan. Puolestaan euromyönteiset ja vakiintuneen aseman saaneet puolueet olivat myötämielisempiä Euroopan tulevaisuuskonferenssia kohtaan. Tulokset osoittavat, että erilaiset jännitteet Euroopan parlamentissa kuten myös poliittisen ryhmän tausta vaikuttavat siihen, miten ryhmät tukevat eri demokratiamalleja ja millaisia teemoja täysistuntokeskusteluissa esitetään.