Browsing by Author "Ruuskanen, Jukka"

Koulutuksen periytyvyys on paljon tutkittu ja monisyinen ilmiö, jota voidaan pitää ongelmallisena niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Jo koulutusjärjestelmän läpäisyn kesto sekä monenlaiset lähtökohdat ja kouluttautumisen aikana muuttuvat taustatekijät tekevät periytyvyyden täydellisestä selittämisestä haastavaa. Tämän tutkielman mielenkiinto kohdistuu erityisesti korkeakoulutuksen periytyvyyteen, joka toisaalta on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt huomattavasti, mutta on toisaalta edelleen havaittavissa tutkimuksissa. Korkeakoulusektorin sisällä periytyvyys on voimakkaampaa yliopisto- kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ja myös selviä alakohtaisia eroja on havaittavissa. Aihepiirin tutkimuksissa kotitausta, vanhempien koulutus ja sosioekonominen asema nousevat toistuvasti eri tutkimusasetelmissa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tämä tutkielma lähestyy aihetta perinteisen periytyvyystutkimuksen kannalta vastakkaisesta suunnasta, tarkastelemalla laadullisen tutkimuksen keinoin sellaisten henkilöiden kokemuksia ja havaintoja koulutuspoluiltaan, joita koulutuksen periytyvyys ei ole tavoittanut, vaan jotka ovat ponnistaneet ei-akateemisista perheistä akateemiseen loppututkintoon. Aineistona toimii 14 sellaisen henkilön yksilöhaastattelut, jotka ovat perhepiirinsä ensimmäisinä suorittaneet akateemisen loppututkinnon ja ovat valmistuneet joko lääke- tai oikeustieteestä. Nämä tieteenalat on valittu niiden suhteellisesti korkeamman periytyvyyden vuoksi. Tavoitteena oli tuore tieto, joten haastateltavien valmistumisesta oli tutkielman valmistuessa kulunut keskimäärin 7 vuotta ja puolet oli valmistunut vuonna 2010 tai myöhemmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun teoria kentistä ja pääomista, joista erityisesti kulttuurisen pääoman käsitteeseen ja ajatukseen perheestä sen välittäjänä tutkielma vahvasti nojaa. Työssä selvitetään tekijöitä jotka mahdollistavat koulutuksellista liikkuvuutta ei-akateemisista perheistä yliopistoon sekä perheensä ensimmäisten akateemisten havaintoja ja kokemuksia matkalta akateemiseen loppututkintoon. Aihetta lähestytään koko koulutuspolun näkökulmasta sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin avulla. Analyysin perusteella merkittäviksi tekijöiksi haastateltavien koulutuspoluilla nousevat kodin rooli ja erityisesti oma motivaatio. Aineisto jakautuu kahtia niihin, jotka ovat saaneet kotoa kannustusta ja tukea koulunkäyntiin ja niihin joiden kotona suhtautuminen on ollut välinpitämättömämpää. Yhteistä ryhmille on kova motivaatio, joka korostuu erityisesti niillä jotka eivät ole saaneet kotoa tukea kouluttautumiselleen. Keskeistä on tunnistaa yhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet molempiin osa-alueisiin niin koulutusjärjestelmän kuin yhteiskunnan turvaverkkojen kautta. Lukion ja yliopiston väliset erot näyttäytyvät isoina, joskin havainnot ovat samansuuntaisia kuin korkeakouluopiskelijoilla yleisesti. Oman ei-akateemisen taustan havainnointi on vaihtelevaa mutta merkitys itse yliopisto-opinnoille vähäistä. Omaa koulutuspolkua ei pidetäkään mitenkään mahdottomana muille samoista lähtökohdista tuleville.