Browsing by Author "Ruusulaakso, Ari"

Äänestämättömyyteen on kiinnitetty paljon huomiota ja tälle kehitykselle on yritetty löytää selittäviä tekijöitä. Tätä on pidetty tärkeänä, koska äänestämisen käsite ymmärretään demokraattisen legitimiteetin symboliksi ja erääksi kansalaisten poliittisen osallistumisen keskeiseksi muodoksi. Äänestysvilkkautta yleisissä vaaleissa on lisäksi totuttu pitämään tapana mitata demokratian toimivuutta. Äänestämättömyys on ongelmallista myös sen vuoksi, että se ei jakaudu tasaisesti kansalaisten kesken, vaan on vinoutunut hyväosaisten hyväksi ja heikommassa asemassa olevien tappioksi. Tällöin on suuri vaara sille, että passiivisten ryhmien tarpeet jäävät helposti huomioimatta. Eräänä äänestämättömyyden tärkeänä taustatekijänä pidetään huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Ne ovat ilmiöitä, joiden taustalta löytyy usein työttömyyttä tai muuta osattomuutta. Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan työttömyyden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Tutkimus pyrkii osaltaan täydentämään aiemmin tehtyjen tarkastelujen sarjaa etsimällä selitystä työttömien äänestämättömyydelle. Tarkoituksena on ollut löytää empiirisen analyysin ja aikaisemman tutkimuksen avulla tarkentavia syitä sille, miksi työttömyys lisää todennäköisyyttä jättää äänestämättä. Aiheen tutkimisella voidaan katsoa olevan myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä äänestämättömyys on ollut laajaa jo pidemmän aikaa. Myös se tosiasia, että työttömyys on säilynyt korkealla tasolla 1990-luvun laman jälkeenkin, antaa tutkimukselle yhteiskunnallista lisäarvoa. Työssä keskitytään vaaliosallistumisen kannalta keskeisiin sosiodemografisiin ja —ekonomisiin tekijöihin ja selvitetään, millaisia havaintoja nämä muuttujat tuovat esiin aihealueen tutkimuksen yhteydessä. Selittävinä muuttujina ovat sukupuoli, koulutus, ikä, siviilisääty ja materiaalinen hyvinvointi (tulot ja asumismuoto). Tutkimusta voidaan luonnehtia äänestyskäyttäytymistä tarkastelevaksi kvantitatiiviseksi tutkimukseksi ja se voidaan sijoittaa sosiologisen lähestymistavan traditioon. Työn lähtökohdan muodostavat Tuomo Martikaisen vaaleja ja äänestyskäyttäytymistä koskevat tutkimukset. Tutkimusaineistona on käytetty FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003- ja FSD2269 Eduskuntavaalitutkimusaineistoja. Analyysit on toteutettu tilastollisin menetelmin käyttämällä ristiintaulukointeja ja logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen painotus on suomalaisessa yhteiskunnassa. Työttömyyden voidaan todeta lisäävän todennäköisyyttä jättää äänestämättä. Sosiodemografisista ja —ekonomisista tekijöistä ainakin koulutuksella, iällä, siviilisäädyllä ja materiaalisella hyvinvoinnilla näyttää olevan merkitystä työttömien äänestysaktiivisuuteen. Alhainen koulutustaso, nuori ikä, parisuhteen puuttuminen, vuokralla asuminen sekä talouden vähäiset tulot ovat tekijöitä, joilla yhdessä työttömyyden kanssa näyttää olevan yksilöä sekä poliittisesti että muutenkin passivoiva vaikutus. Työttömien äänestämättömyys näyttää liittyvän paljolti myös välinpitämättömyyteen, syrjäytymiseen sekä tyytymättömyyteen omaa elämäntilannetta kohtaan. Työttömyyden pituudella voidaan katsoa olevan merkittävä vaikutus työttömän äänestysaktiivisuuden kannalta. Pitkittynyt työttömyys ilmenee usein alentuneena äänestyshalukkuutena. Työttömien äänestämättömyyden taustalla vaikuttaa myös se, että useat heistä ovat huono-osaisia ja syrjäytyneitä. Nämä ovat tekijöitä, joiden on todettu tehokkaasti vieraannuttavan yksilön kaikenlaisesta yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Eräs syy työttömien äänestämättömyydelle lienee myös heidän terveydentilansa. Fyysiset sairaudet saattavat estää äänestämisen joissakin tapauksissa, mutta ennen kaikkea ongelman muodostavat tässä yhteydessä erilaiset mielenterveydelliset ongelmat ja erityisesti masennus. Työttömien keskuudessa masennusta esiintyy huomattavasti keskimääräistä enemmän.