Browsing by Author "Säde, Sakari"

Euroopan unionin vaalilainsäädäntö asettaa kehykset niille säännöille, joita jäsenvaltioiden pitää noudattaa Euroopan parlamentin vaaleissa. Säännöt määrittelevät, että vaalien tulee olla suhteelliset. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse päättää, millaista suhteellista vaalitapaa ne käyttävät. Euroopan parlamentin vaalit ovat nykyisin hyvin sekavat vaihtelevien vaalitapojen vuoksi. Tutkielman tavoitteena onkin löytää yksi ideaali vaalijärjestelmä, joka voisi olla käytössä Euroopan parlamentin vaalien kaikissa vaalipiireissä. Mikäli tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöön otettava Euroopan laajuinen eli ylikansallisella vaalilista toteutuu, tarvitsee sillekin valita yksi vaalijärjestelmä. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Tämä maisterintutkielma selvittää, miten nämä moninaiset vaalijärjestelmät vaikuttavat Euroopan parlamentin vaalien lopputuloksiin. Tutkielma vertaa avointa listavaalia, puoliavointa listavaalia, suljettua listavaalia ja siirtoäänivaalitaa, ja selvittää, miten ne vaikuttavat vaalien äänestysaktiivisuuteen, valittavien parlamentin jäsenten sukupuolijakaumaan ja edellisen parlamentin jäsenten todennäköisyyteen tulla valituiksi uudelleen. Tutkielma selvittää yhteyttä vaalijärjestelmien ja vaalien lopputuloksen välillä lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Aineistona toimivat Euroopan parlamentin vaalit vuosilta 2009, 2014 ja 2019. Regressioanalyyseissa verrataan muita vaalitapoja avoimen listan vaalitapaan. Kontrollimuuttujien valinta johdetaan aiempien tutkimusten merkittäviksi toteamista tekijöistä. Tutkielman tulokset ovat kaksijakoiset. Osasta tutkimuskohteista löytyy tilastollisesti merkitsevä yhteys. Siirtoäänivaalitapa vaikuttaa nostavan valituksi tulleiden naisten määrää ja edellisen parlamentin jäsenten todennäköisyyttä tulla valituksi seuraavaankin parlamenttiin. Puoliavoin listavaali vaikuttaa laskevan äänestysaktiivisuutta. Näitä tuloksia pitää kuitenkin arvioida kriittisesti erityisesti siirtoäänivaalitapaa koskevan tutkimuksen rajallisen otannan vuoksi. Päätöstä parhaasta mahdollisesta vaalitavasta ei kuitenkaan pysty tekemään tämän tutkielman tulosten perusteella. Yksikään järjestelmä ei nouse joukosta selvästi muita parempana, vaan eri järjestelmät ovat vahvempia eri kategorioissa. Yhden järjestelmän valitseminen muiden yli vaatiikin normatiivisia linjanvetoja.