Browsing by Author "Saariaho, Sakari"

Luottamus on organisaation johdolle arvokas voimavara. Sovellettavuutensa vuoksi sitä on tutkittu paljon sosiaalipsykologian piirissä, mutta useat luottamuksen perusprosessit ovat jääneet vähälle tarkastelulle. Mitkä johtajan kanssa yhteiset tekijät lisäävät luottamusta tätä kohtaan? Ovatko nämä tekijät samat riippumatta siitä onko kyseessä uusi ylemmän johdon edustaja vai vanha tuttu lähiesimies? Näihin kysymyksiin pyritään tässä tutkimuksessa vastaamaan. Levin, Whitener ja Cross (2006) esittivät vähän jatkotutkimusta poikineessa artikkelissaan, että yhteinen sukupuoli lisää luottamusta johtajaa kohtaan erityisesti uusissa suhteissa. Tässä työssä pyrittiin replikoimaan johtajuussuhteen keston moderoivaa vaikutusta yhteisen sisäryhmäjäsenyyden ja luottamuksen yhteyteen. Taustateoriana toimi sosiaalisen identiteetin teoria, jonka mukaan kontekstiin sopiva sisäryhmäjäsenyys on merkitsevä tekijä useissa sosiaalisissa prosesseissa, kuten johtajan luottamuksen tai kannatuksen arvioinnissa. Aineistona käytettiin Helsingin yliopiston opetushenkilökunnalle toukokuussa 2005 tehtyä kyselytutkimusta, joka oli tuottanut yhteensä 450 käyttökelpoista vastausta 59 eri laitoksesta. Aineisto mahdollisti kahden eri johtajan (lähin esimies ja laitoksen johtaja) erillisen tarkastelun. Alaisen ja johtajan sisäryhmäjäsenyyttä mitattiin kahdella muuttujalla: yhteisellä sukupuolella ja yhteisellä oppiaineella. Tilastolliset pääanalyysit tehtiin yhteisen sisäryhmäjäsenyyden ja luottamuksen suhteelle regressioanalyysilla ja suhteen keston moderoivaa vaikutusta tarkasteltiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla. Tulokset antoivat tukea yhteisen sisäryhmäjäsenyyden ja luottamuksen yhteydelle. Lähimpään esimieheen luottamista lisäsi yhteinen oppiaine ja laitoksen johtajaan luottamista yhteinen sukupuoli. Suhteen kesto ei moderoinut tilastollisesti merkitsevästi kumpaakaan yhteyttä, joten tutkimus ei antanut siltä osin tukea Levin, Whitenerin ja Crossin (2006) tuloksille. Suhteen keston mittarin karkeuteen liittyviä ongelmia ja muita haasteita käsitellään työn lopussa. Tämän tutkimuksen tulokset laajentavat ymmärrystämme vähän tutkituista luottamuksen perusprosesseista, mutta jatkotutkimusta tarvitaan.