Browsing by Author "Saarinen, Erkka"

Tutkielmassa arvioidaan mikroekonometrisin menetelmin valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n myöntämien vastikkeellisten lainojen ja takausten vaikuttavuutta asiakasyritysten liikevaihtoon, henkilöstömäärään ja liiketulokseen. Tämän lisäksi tarkastellaan, kuinka toistuvasti sama yritys saa Finnveran rahoitusta ja mistä tämä toistuvuus johtuu. Julkisella rahoituksella pyritään paikkaamaan rahoitusmarkkinoilla vallitsevia puutteita. Työssä esitellään Stiglitzin ja Weissin (1981) sekä De Mezan ja Webbin (1987) teoreettiset mallit, joissa tarkastellaan epäsymmetrisen informaation vaikutuksia yritysrahoitukseen. Mallien ristiriitaiset tulokset korostavat yritysrahoitukseen liittyvää teoreettista epävarmuutta. Tutkimusaineisto on epätasapainoinen paneeli Suomessa toimivista pk-yrityksistä vuosilta 2004–2011. Aineisto on koottu useammasta eri lähteestä. Finnveran rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan sekä kiinteiden vaikutusten (fixed effects) paneelimalleilla että erotukset-erotuksissa –vertaistamisen avulla (Heckman ym. 1997). Rahoituksen toistuvuuden tutkiminen perustuu havaittuihin Markovin siirtymätodennäköisyyksiin ja toistuvuuden syyt Finnveran toimihenkilöiltä kerättyihin tietoihin. Paneelimallien estimointitulokset osoittavat, että Finnveran rahoitus mahdollistaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvun. Sen sijaan yritysten kannattavuuden paranemisesta ei saada viitteitä. Erotukset-erotuksissa –vertaistaminen tukee paneelimallien tuloksia. Asiakkuudella on positiivisia vaikutuksia erityisesti henkilöstömäärään. Samalla saadaan kuitenkin näyttöä siitä, että rahoituksen vaikutukset riippuvat vuodesta, jolloin yritys on tullut Finnveran asiakkaaksi. Tulokset ovat yleisesti linjassa niin kotimaisten kuin ulkomaisten vastaavien tutkimusten kanssa. Rahoituksen toistuvuuden tarkastelu osoittaa, että kerran rahoitusta saanut yritys saa sitä melko todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudempien yritysten luottopäätöksissä Finnvera pyrkii kohti markkinaehtoista rahoitusratkaisua. Toimihenkilöiltä saatu lisäinformaatio havainnollistaa, että pankkien kanssa tehtävät limiittirahoitukset aiheuttavat pääosan tilastollisesta toistuvuudesta. Toistuvuuteen vaikuttavat lisäksi muun muassa pankkien halukkuus riskinjakoon, yrittäjän halukkuus Finnveran rahoitukseen sekä Finnveran halu pitää kiinni vanhoista asiakkaista, joiden toimintalogiikan se on oppinut ymmärtämään. Aineiston analyysin perusteella päädytään tulokseen, että Finnveran rahoitus paikkaa yritysten kohtaamaa markkinapuutetta ja auttaa niitä kasvamaan. Tarkastelujakson lyhyt aikaväli ei mahdollista lopullista päätelmää rahoituksen vaikutuksista kannattavuuteen. Yksi tutkimuksen keskeinen huomioon otettava asia on, estimointeihin valikoituneet koeryhmän yritykset ovat keskimääräistä Finnveran asiakasta vanhempia ja suurempia. Näin ollen tuloksia ei voida yleistää aloittaviin ja pieniin Finnveran asiakkaisiin, jotka muodostavat määrällisesti suurimman asiakasjoukon. Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa voidaan tarkastella Finnveran rahoituksen tarpeellisuutta vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin aikana. Tulosten perusteella Finnveran rahoituksella on positiivisin vaikutus juuri kriisin aikana asiakkaiksi tulleisiin yrityksiin. Tämä tulos viittaa siihen, että todellinen markkinapuute vaihtelee suhdannetilanteen mukaan.