Browsing by Author "Salmela, Satu"

Elintarvikelainsäädäntö edellyttää tieteeseen perustuvaa riskiperustaisuutta lainsäädäntöprosessissa. Tieteellisen tiedon tulee asetuksen (EY) N:o 178/2002 mukaan olla keskeisellä sijalla elintarvikelainsäädännön laatimisessa. Suomessa elintarvikelainsäädännön valmisteluun osallistuu huomattava joukko eri toimijoita, jotka edustavat niin elintarvikeketjun eri vaiheita 'pellolta pöytään' kuin eri toimijatahojen edustajia tutkimuksesta kuluttajiin. Jotta tieteellistä tietoa voitaisiin hyödyntää lainsäädäntöprosessissa, tulee sen tavoittaa lainsäädäntöä valmisteleva ministeriö. Useista toimijoista muodostuvan verkoston rakenne voi niin edesauttaa kuin toisaalta vaikeuttaakin tiedon siirtymistä sen tuottajalta – tutkimuksen tekijältä, riskinarvioitsijalta tai tietoa muutoin omaavalta taholta – sen hyödyntäjälle, ministeriölle. Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää, tulee verkoston mahdollistaa interaktio eri toimijoiden välillä. Toisaalta lainsäädäntöprosessissa tapahtuvan interaktion eri muodot voivat luoda erilaisia edellytyksiä eri toimijoiden välille. Tässä tutkimuksessa lainsäädäntöprosessin verkoston rakenteen luomia edellytyksiä tieteellisen tiedon hyödyntämiselle elintarvikelainsäädännön valmistelussa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Tarkastelu kohdistui vuosina 2006–2011 käynnissä olleisiin lainsäädäntöön liittyviin hankkeisiin – lainsäädännön valmisteluun liittyvään lausuntomenettelyyn sekä erilaisten toimielinten jäsenyyksiin. Analyysissä tarkasteltiin niin verkoston rakennetta, eri tapahtumatyyppien vaikutusta verkoston luomien kommunikaatiomahdollisuuksien muodostumisessa kuin verkoston rakenteen luomia edellytyksiä tieteellisen tiedon välittymiselle toimijoiden välillä. Elintarvikesektorin lainsäädäntöprosessin verkoston tarkastelussa keskeisimpiä toimijatahoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ovat ministeriöt ja valtion tutkimusta ja/tai riskinarviointeja tekevät keskusviranomaiset, mutta myös muut toimijatahot, kuten erilaiset tutkimusalaa edustavat tahot, ovat edustettuina verkostossa poliittisia toimijoita ja tiedostusvälineitä lukuun ottamatta. Samalla verkostoon ei havaittu muodostuvan erityisiä alaryhmiä. Toimijatahon luonteen ei tutkimuksen tulosten nojalla voida sanoa vaikuttavan suoraan sen asemaan elintarvikelainsäädännön jäsenyysverkostossa, vaan myös tapauskohtaiset lähemmät seikat vaikuttavat toimijatahon asemaan lainsäädäntöprosessissa. Verkoston luomien interaktiomahdollisuuksien, lausuntokierrosten ja toimielinten jäsenyyksien, havaittiin tutkimuksessa olevan yhteydessä toimijan jäsenyyteen verkostossa. Tapahtumatyyppi on yhteydessä sekä siihen, mitkä toimijatahot ja toimijat osallistuvat eri tapahtumiin että siihen, miten usein eri tapahtumiin osallistutaan. Elintarvikelainsäädännön verkoston rakenne mahdollistaa riskiä koskevan tieteellisen tiedon välittymisen elintarvikelainsäädäntöprosessissa. Erityyppiset tapahtumat luovat kuitenkin erilaiset edellytykset tietoa tuottavien ja sitä hyödyntävien tahojen interaktiolle. Lisäksi eri toimijatahoilla on erilainen asema verkostossa, mikä luo erilaiset edellytykset eri tahojen tuottaman tiedon hyödyntämiselle.