Browsing by Author "Saloheimo, Anja"

Varhaiskasvattajan työhön liittyvät tunteet nousevat aiheeseen liittyvästä laatukeskustelusta. Aihe on ajankohtainen, koska uusi varhaiskasvatuslaki on työn alla, ja lailla otetaan kantaa myös varhaiskasvatuksen laatuun. Varhaiskasvatus on ihmissuhdetyötä,jossa tunteilla on merkittävä asema. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tunteita varhaiskasvattajan puheessa. Tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvattajat kategorisoivat tunteita ja millaisiin identiteettikategorioihin tunteita liitetään puheessa. Laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin litteroituja ryhmäkeskusteluja ja haastatteluja, joihin osallistui päiväkotien ja kirkon järjestämän avoimen päivähoidon henkilökuntaa. Varhaiskasvattajien tunnepuheen analyysiin sovellettiin kategoria-analyysia sekä tunnetyön käsitteitä. Analyysissa tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kategorisoivat tunteita ja liittävät niihin moraalisia odotuksia ja velvollisuuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös miten tunteet liittyvät identiteettikategorioihin varhaiskasvattajan työssä. Tarkastelun kohteena olivat myös kategorioihin liittyvien moraalisten odotusten ja velvoitteiden rikkoutumiset ja niihin liittyvät selonteot. Tunteiden kategorisoinnissa varhaiskasvattajat puhuivat tunteista merkityksellisinä, mutta samalla toisarvoisina käytännön asioihin verrattuna. Tunteita kategorisoitiin positiivisiin ja negatiivisiin. Positiivisiin lukeutuvia ilon tunteita käsiteltiin monesta näkökulmasta. Tutkittavien puheessa rakentui erilaisia sisältöjä ilolle eri konteksteissa. Varhaiskasvattajan työtä motivoi lasten välittämä ilo. Varhaiskasvattaja on itse tuottamassa iloa lapsille. Lapsella on varhaiskasvatusympäristössä myös subjektiivinen oikeus kokea olevansa ilo ilman ansioita. Varhaiskasvattajien puheessa tunteiden ilmaisua liitettiin ammatillisuuden kategoriaan. Ammatilliseen tunnepuheeseen sisältyi moraalisia vaatimuksia hillitä suuttumuksen ilmaisua, tarjota emotionaalista läsnäoloa ja kasvattaa lapsia ilmaisemaan tunteita. Tunteita tarkasteltiin myös henkilökohtaisten ominaisuuksien, elämänkokemuksen ja ammatti-identiteetin kautta. Varhaiskasvattajalle rakentui myös velvollisuus tunnistaa ja säädellä sekä lasten että näiden vanhempien tunteita. Kategoria-analyysin käyttäminen osoitti, että tutkimusaineistossa ammatilliseen tunneilmaisuun liittyy tilanteita, joissa moraaliset odotukset ja velvollisuudet eivät toteudu. Tunne-ja ilmaisusääntöjen noudattaminen ja noudattamatta jättäminen aiheuttavat kuormitusta, jonka pohdinnalle ei päiväkodin arjessa löydy tilaa. Tällaisen tilan mahdollistaa esimerkiksi säännöllinen työnohjaus.