Browsing by Author "Taajamo, Minttu"

Tyypin 1 diabetes lapsilla ja nuorilla on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka vuosi noin 600 suomalaisella alle 15-vuotiaalla lapsella todetaan tyypin 1 diabetes. Tällä hetkellä Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tyypin 1 diabetesnuorten matkaa koulunpenkiltä työelämään, ja etsittiin vastausta siihen, kuinka sairaus näyttäytyy tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten elämässä aikuisuuden kynnyksellä. Tutkimuksessa yhdistettiin haastatteluaineistoa ja Itä-Suomen yliopiston Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä -hankkeen keräämää kyselyaineistoa. Haastatteluaineisto koostui kymmenen 13–24-vuotiaan diabeetikon teemahaastattelusta. Itä-Suomen yliopistolta saadusta kyselyaineistosta on ollut käytössä tämän tutkimuksen aihealueisiin liittyvät 18–24-vuotiaiden nuorten vastaukset. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 51 %. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, kun taas kyselyaineistoa tutkittiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu katsauksesta elämänkulun tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vammais- ja pitkäaikaissairaustutkimukseen. Tutkimuksessa korostuu, kuinka kokonaisvaltainen ja monien ristiriitojen sairaus diabetes on. Diabetes tunkeutuu elämän kaikille osa-alueille, ja se on otettava huomioon lähes kaikessa, mitä nuoret tekevät. Ristiriitaisuus nousee esiin nuorten suhtautumisessa sairauteensa, joka vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä, sekä erilaisissa vastakkaisuuksissa, kuten salailu ja avoimuus, varautuminen ja spontaanisuus, avuttomuus ja toimijuus, joita nuorten elämä on täynnä. Diabetesnuorten suuri haaste on tasapainotella näiden ristiriitojen välillä – muiden nuoruuteen liittyvien haasteiden lisäksi. Nuoruus on aikaa, jolloin tulee tehdä tärkeitä päätöksiä muun muassa koulutuksen, ammatin ja itsenäistymisen kannalta. Moni näistä päätöksistä tulee ohjaamaan nuorten koulutus- ja työuria sekä myöhemmin määrittämään heidän elämänkulkujaan. Diabetesnuoret ovat hyvin tietoisia tästä, ja he kokevatkin koulutus- ja ammatinvalinnan haastavaksi. Yhtenä lisähaasteena nousi esiin diabeteksen huomioonottavan ammatinvalinnanohjauksen vähäisyys. Koulutusvalintoja tehdessä etenkin nuoren omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja heikkoudet, tutut ammatit ja työllistymisen, ovat tärkeitä. 18 prosenttia nuorista kertoi diabetekseen vaikuttaneen heidän ammatinvalintaansa. Diabetesnuoret uskovat pärjäävänsä työelämässä hyvin, ja jatkavansa työelämässä normaaliin eläkeikään saakka. Jopa 73 prosenttia diabetesnuorista kertoo kuitenkin olevansa huolissaan tulevaisuudesta diabeteksen vuoksi. Nuorten on vaikea puhua näistä huolista. Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että he ovat pärjänneet elämässä hyvin sairaudesta huolimatta. Diabeteksen kanssa tasapainoileminen on raskasta, ja nuoret kaipaavat laajaa verkostoa ympärilleen, johon tarvittaessa tukeutua. Sairauden tuomat rajoitukset nuorten elämään ovat verrattain vähäisiä, mutta merkityksellisiä. Nuorille tulee antaa mahdollisuus puhua huolistaan, eikä niitä tule vähätellä.