Browsing by Author "Tallqvist, Emilia"

Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta. Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoista puolet ovat ilmaisseet kokevansa stressiä opintojensa aikana, joka on myös kansainvälisesti tunnistettu ongelma. Tutkielman tarkoituksena oli tuoda esiin, kuinka kirjoittajat käyttävät erilaisia toimijuuden modaliteetteja reflektiopäiväkirjoissaan ja minkälaiseksi opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvä toimijuus modaliteettien myötä rakentuu heidän kirjoituksissaan. Tutkielman tavoitteena oli saavuttaa syvempi ymmärrys lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvästä toimijuudesta. Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2017 järjestetyn stressinhallintakurssin osallistujien reflektiopäiväkirjoja. Tutkielman analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi ja aineiston jäsentämiseen liittyvänä teoreettisena analyysityövälineenä käytettiin Jyrkämän määrittelemää toimijuuden modaliteettimallia, joka koostuu osaamisen, kykenemisen, haluamisen, täytymisen, voimisen ja tuntemisen ulottuvuuksista. Toimijuuden lähtökohta pohjautui relationistiseen lähestymistapaan, jossa toimijuus nähdään tilannesidonnaisena sekä yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä. Stressinhallintaan liittyvä toimijuus modaliteetin kautta tarkasteltuna rakentui lääketieteen opiskelijoiden motivaatiosta ja tavoitteista oppia lisää stressinhallinnasta. Kurssilla lisääntynyt osaaminen viritti toiveita ja motivaatiota hyödyntää opittuja stressinhallinnankeinoja tulevaisuudessa. Osaamisen lisääntymisen kannalta tärkeäksi tekijäksi stressinhallintakurssiin sisältyvien luentojen lisäksi osoittautui oman toiminnan tarkkailu ja haitallisten ajatus- ja toimintamallien tunnistaminen stressipäiväkirjan avulla. Lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta tuki heidän fyysinen kykynsä harjoittaa itselleen mielekkäitä stressinhallinnan keinoja. Opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta vahvisti myös saavutettavissa olevat mahdollisuudet ja valinnat, jotka liittyivät arjen valintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta heikensi erityisesti väsymys, heidän omat haitalliset ajatus- ja käyttäytymismallit sekä opiskelijan rooliin liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi tenttimiseen liittyvät paineet. Tulokset osoittivat, että stressinhallintaan liittyvään oman toiminnan reflektoimiseen on hyödyllistä kannustaa lääketieteen opiskelijoita myös jatkossa. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi stressinhallinnan opetuksen kehittämisessä.