Browsing by Author "Tastula, Henrietta"

Vuonna 2015 Suomen maahanmuuttopolitiikka nousi päivänpolttavaksi aiheeksi pakolaiskriisin myötä. Pakolaiskriisin myötä monet Euroopan valtiot joutuivat katsomaan maahanmuuttopolitiikkaansa uusin silmin ja tämä on tarkoittanut muun muassa pakolaisia koskevan lainsäädännön tiukentamista. Vastapainona maahanmuuttoa kritisoivalle tai vastustavalle keskustelulle ovat nousseet mielipiteet turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta, sekä ihmisoikeuksista. Tämä ilmiö on tutkielman aiheen valinnan taustalla, ja aihetta on tarkoitus tarkastella tasa-arvoa ja ihmisten universaalia vapautta korostavan liberalismin näkökulmasta. Pro Gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella Suomen lainsäädännön avulla pakolaisten mahdollisuuksia “hyvään elämään” Suomessa, sekä heidän asemaansa kansalaisiin verrattuna. Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: millainen asema ja mahdollisuudet pakolaisilla on Suomessa, kun niitä tarkastellaan yksilönvapauden ja John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian näkökulmasta? Tutkimuksen aineistona toimii Suomen lainsäädännölliset dokumentit sekä EU-lainsäädäntö. Näistä etsitään sisällönanalyysin avulla tutkimuskysymykseen vastaavia merkityksiä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii liberalismiin pohjautuvat näkemys yksilönvapaudesta ja oikeudenmukaisuusteoria. Tutkielmassa hyödynnetään moraalifilosofista tutkimussuuntaa, joka tarkoittaa moraalin ja hyvän elämän tutkimista. Moraalifilosofian avulla voidaan tutkiskella mitä tahansa elämän osa-alueita. Tutkielman laajuuden puitteissa analyysiosiossa tarkastellaan vain viittä eri teemaa aihepiirin sisällä. Nämä teemat ovat oikeus perhe-elämään, mahdollisuus parempaan elämään, tasa-arvoinen osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan, poliittinen osallistuminen, uskonnonvapaus. Teemojen valintaan vaikutti osaltaan valittu käsitteellinen viitekehys, jolloin tutkittaviksi aihepiireiksi muodostui aiheet, joita yksilönvapaudessa ja oikeudenmukaisuusteoriassa pääasiassa käsitellään. Analyysin perusteella yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuusteorian periaatteiden toteutuminen vaihtelee pakolaisten eri elämän osa-alueilla. Oikeus perhe-elämään ei toteudu kokonaisuudessaan, sillä perheen yhdistäminen on Suomessa lailla rajoitettua, sekä siihen liittyy muun muassa varallisuuteen perustuvia rajoituksia. Mahdollisuus parempaan elämään taas on suhteellisen hyvä Suomessa, mutta siihen vaikuttaa osaltaan pakolaisen yksilölliset kyvyt, motivaatio, sekä aikaisempi koulutus ja osaaminen. Mitä tulee kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen, analyysin perusteella Suomen lainsäädännöllä suojellaan kansalaisten, sekä maassa oleskelevien yhdistymis- ja järjestäytymisvapautta laajasti. Ei-kansalaisten poliittinen osallistuminen on Suomessa taas on melko rajoitettua: oleskeluluvan saaneet saavat äänestää kunnallisvaaleissa, mutta muuhun äänestämiseen vaaditaan kansalaisuus. Pakolaisilla on siis hyvin rajoitetut mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ennen kansalaisuuden saamista. Uskonnonvapaus on kirjattu Suomessa perustuslakiin, joka taas myötäilee yksilönvapautta siten, että jokaisella on vapaus harjoittaa haluamaansa uskontoa ja osallistua uskonnollisiin menoihin niin kauan, kuin siitä ei aiheudu harmia muille. Niin kansalaisten, kuin pakolaistenkin asemassa olevien ihmisten uskonnonvapaus toteutuu Suomessa erittäin hyvin. Tutkimuksen viitekehyksen pohjautuessa liberalismiin on myös ideologioiden kritiikki on huomioitu tutkielmassa. Tutkielman laajuuden puitteissa oli mahdollista tehdä vain pintapuolinen tarkastelu aiheeseen, ja muun muassa teemojen valinnan takana on tekijän omat mielenkiinnon aiheet. Tutkimusta voidaan siis pitää subjektiivisena, kuten sisällönanalyysia yleensäkin.