Browsing by Author "Tatti, Liisa"

Populistisen radikaalin oikeiston vastakkainasetteluja luova diskurssi on vakiintunut osa suomalaista julkista keskustelua. Poliittisessa kentässä radikaali oikeisto on kallistunut yhä tiukkarajaisempiin etnisyyteen perustuviin jakoihin ”meidän” ja ”muiden” välillä. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella radikaalioikeistolaisessa diskurssissa rakentuvaa suomalaisuutta ja siihen liittyviä erontekoja ja normatiivista järjestystä. Pyrin tuomaan esille, millaisia rajoja ja toiseuksia suomalaisuuden määritelmillä tuotetaan. Lisäksi tavoitteenani on tarkastella, millainen rooli affekteilla on suomalaisuuden ja sosiaalisen järjestyksen tuottamisessa. Tutkielman teoreettisina lähtökohtina toimivat dekoloniaali teoria, kriittinen kansallisuuden, etnisyyden ja rodullistamisen tutkimus sekä affektiteoria. Tutkielma asettuu myös osaksi populistisen radikaalin oikeiston tutkimuskenttää. Tutkielman aineisto on kerätty Hommaforum-verkkokeskustelupalstalta, joka on profiloitunut maahanmuuttovastaisen ja radikaalioikeistolaisen keskustelun alustaksi. Valikoin aineistoksi yhden keskustelulangan, joka koostuu kaiken kaikkiaan 1636 viestistä. Analysoin aineistoa kategoria-analyysin keinoin. Kategoria-analyysi on etnometodologiseen tutkimusperinteeseen nojaava lähestymistapa, jonka avulla voidaan jäsentää, kuinka ihmiset tuottavat ympäröivää todellisuutta kulttuurisidonnaisten kategorioiden avulla. Radikaalioikeistolaisen keskustelun kategorioilla tuotetaan samanlaisuuteen, erityisyyteen ja ulossulkemiseen perustuvaa suomalaisuutta, johon liittyy odotus kielellisestä, kulttuurisesta ja rodullisesta homogeenisyydestä. Siinä missä suomalaisuutta tuotetaan samanlaisuutena, suomalaisuuden ulkopuolelle rajattujen kategorioiden nimeäminen tuottaa puolestaan poikkeavuutta. Rodullistavilla rajanvedoilla tuotetaan koloniaalia valtarakennetta ja länsimaisen valkoisuuden normatiivista asemaa. Affektit liittyvät osaksi kategorioiden kulttuurisia merkityssisältöjä ja tuottavat suomalaisuuteen liittyviä normatiivisia odotuksia muun muassa yhteenkuuluvuudesta, ulossulkevasta solidaarisuudesta ja rakkaudesta. Tunnekylmyys on affektiivinen keino ylentää sekä keskustelijoiden että heidän välittämiensä viestien arvoa. Tulkitsen radikaalioikeistolaisen keskustelun kategorisointia neuvotteluna symbolisista rajoista ja normatiivisen järjestyksen tuottamisena. Erontekojen avulla tunnistetaan ja jäsennellään erilaisuutta, mutta analyysissani korostuu ennen kaikkea erilaisuuden hallinta. Radikaalioikeistolainen keskustelu performoi affektiivisesti normatiivista kansallista järjestystä, joka perustuu rodullistaville eronteoille. Suomalaisuus kategoriana ja kuviteltuna yhteisönä rakentuu etnonationalistiselle ymmärrykselle ja essentialisoiville kategorisoinneille.