Browsing by Author "Turunen, Essi"

Tämä tutkielma tarkastelee kansalaisen aseman muodostumista Suomen kansallisessa tekoälyhankkeessa AuroraAI:ssa. Tutkielman tutkimuskysymys on Minkälaisia subjektiviteettejä hallittaville muodostetaan AuroraAI-ohjelmassa? Suomen kansallinen tekoälyhanke oli Sipilän hallituskaudella alkunsa saanut, ja Rinteen ja myöhemmin Marinin hallituskaudella asetettu ohjelma, jolla pyrittiin julkisen sektorin digitalisaation edistämiseen ja teknologiakyvykkyyden, sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Ohjelman suurin teknologinen toteutus oli AuroraAI-verkko, jonka tarkoitus oli toimia rajapintana julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden ja kansalaisen välillä. Rajapinnan tarkoitus oli toimia algoritmiperustaisesti, suositellen palveluita ennakoivasti yksilön hyvinvointitiedoista koostettuun hyvinvointiavatariin perustuen. Ohjelman toimikausi oli 2020 - 2023, eikä AuroraAI-verkkoa otettu julkisten palveluiden tarjonnassa käyttöön. Ohjelma edustaa julkisen hallinnon pitkälle edennyttä digitalisaatiota ja datafikaatiota, ja tutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa kansalaisen aseman muotoutumisesta julkishallinnon teknologisessa kehityksessä. Samoja teemoja soveltavia hankkeita on julkisessa hallinnossa kehitteillä tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa, sekä digitalisaation ja tekoälyn kasvavaan trendiin nähden odotettavissa myös tulevaisuudessa. Teknologian kehityksessä oletukset käyttäjään liittyen vaikuttavat asemaan, joka käyttäjälle lopullisessa teknologisessa toteutuksessa muodostuu, mistä johtuen kansalaisen aseman muodostumiseen liittyviä tekijöitä on tärkeää selvittää. Aihetta lähestytään hallinnan analytiikan käsittein, erityisesti hyödyntäen Mitchell Deanin käsitystä hallinnan käytäntöjen regiimeistä. Dean on eritellyt hallinnan regiimien jakautuvan viiteen tasoon, joista neljäs, eli identiteettien muodostumisen taso, on tutkielman kannalta olennaisin. Dean esittää, että jokaista tasoa on mahdollista tutkia esittämällä erilaisia kysymyksiä, ja identiteettien muodostumisen tasoon liittyvien kysymysten avulla on muodostettu tämän tutkielman alatutkimuskysymykset, joita ovat (1) millaisia ominaisuuksia hallinnan kohteilla oletetaan olevan, ja miten hallittavien ominaisuuksia mahdollisesti kyseenalaistetaan ja uudelleen muotoillaan; (2) mitä käyttäytymisen muotoja heiltä vaaditaan; (3) mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on, ja kuinka nämä oikeudet taataan ja velvollisuudet pannaan täytäntöön. Käytännössä aiheen tarkastelu tapahtuu kehysanalyysin kautta, jolla tarkastellaan ohjelmassa tuotettuja kuvia. Kehysanalyysin avulla paikannetaan sellaisia subjektiviteetteja, joita ohjelmassa on tietoisesti tai tiedostamattomasti haluttu edistää. Kuvat ovat valikoituneet tutkielman aineistoksi, sillä kuvat toimivat enenevässä määrin kommunikaation, sekä mielikuvien muokkaamisen välineinä, ja tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella, millaista subjektiviteettiä ohjelmalla haluttiin mielikuvien avulla edistää. Lisäksi ohjelmassa kuvia tuotettiin runsaasti, mikä viittaa siihen, että kuvilla on ohjelmassa ollut huomattava merkitys. Kehysanalyysi tuottaa tutkielmassa kahdenlaisia lopputuloksia: (1) kansalaisesta luotiin subjekti, jonka kokonaisvaltainen tarkastelu ja pikkutarkka hallinta on tarpeellista ja perusteltua, ja (2) tuotettu subjektiviteetti perustuu oikeistolaiseen hallintamentaliteettiin, jossa yksilön vapautta korostetaan ja vastuuta oletetaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että julkisen hallinnon datafikaation edetessä ihminen muuttuu hallinnalle täysin läpinäkyväksi, kun taas hallinnan toiminnot ovat dataa hyödyntävien teknologioiden vuoksi vaikeammin ymmärrettävissä. Tutkielman tulokset vahvistavat tätä tulkintaa. Koska tulokset vahvistavat näkemystä datan tuottajien ja sen kerääjien välisen kahtiajaon valtaepäsuhdasta, tutkielma painottaa käyttäjän eli kansalaisen aseman aktiivista huomioimista vastaavanlaisten, datafikaatiota edustavien ja yksilöimistä ja ennakointia painottavien julkisen hallinnon alaisten ohjelmien suunnittelussa.