Browsing by Author "Turunen, Mikko"

Pääkaupunkiseudulle on 2010-luvulla muodostunut uudenlaisia kaupunginosakohtaisia ryhmiä, jotka ovat järjestäneet kaupunginosissaan suuria tapahtumia, kohentaneet kaupunkitilaa ja aktivoineet asukkaita. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee näitä kaupunginosaliikkeitä tarkastelemalla Helsingin Kalliossa toimivaa Kallio-liikettä sekä Vantaan Myyrmäessä vaikuttavaa Myyrmäki-liikettä. Kaupunginosaliikkeitä tarkastellaan osana yhteiskunnallisten liikkeiden jatkumoa ja niiden toimintaa tee-se- itse-urbanismina, jolla viitataan kansalaistoimintaan, joka muuttaa kaupunkitilaa ilman viranomaisten osallisuutta. Tutkielmassa selvitetään liikkeiden jäsenten henkilökohtaisia toimintamotiiveja, liikkeiden kollektiivisia tavoitteita sekä liikkeiden merkitystä paikallisina vaikuttajina. Tutkielmalla halutaan lisätä sosiologista ymmärrystä 2010-luvun asukasaktivismista, sillä tutkitun kaltaista uutta asukasaktivismia on tutkittu Suomessa vain vähän. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 kaupunginosaliikkeessä toimivan aktiivin yksilöhaastattelusta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja analyysimetodina käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kuusi haastateltavista toimi Kallio-liikkeessä ja viisi Myyrmäki-liikkeessä. Haastattelut tehtiin noin viiden viikon aikana vuodenvaihteessa 2015–2016. Liikkeissä toimivilla aktiiveilla on ollut monia syitä liikkeiden toimintaan osallistumiseen. Tärkeimmät niistä ovat sosiaalisia; liikkeistä haetaan uusia kavereita, yhteisöllisyyttä ja kuulumisen tunteita. Koska moni aktiivi työskentelee kulttuurialoilla, saavat he liikkeissä toimimisesta myös ammatillista hyötyä. Vastikkeeksi he tarjoavat oman osaamisensa ja ammattitaitonsa liikkeiden käyttöön. Yksilöiden ideoita, yhdessä tekemistä ja vapaamuotoisuutta toiminnassaan korostavat liikkeet koetaan omaan elämäntilanteeseen sopiviksi vaikuttamisfoorumeiksi. Toinen tärkeä motiivi toimintaan osallistumiselle onkin halu vaikuttaa oman asuinpaikan asioihin. Aktiivit näkevät liikkeet vaihtoehtoina raskaammille, yhdistystyyppisille vaikutusmuodoille. Koska Kallio ja Myyrmäki ovat alueina erilaisia, myös niiden tavoitteet eroavat toisistaan. Kalliossa toimintaa ohjaa henkinen kalliolaisuus, kaupunkitilan haltuunotto ja vaihtoehtojen tarjoaminen, kun taas Myyrmäessä yritetään irti ongelmalähiö-leimasta katutaiteen ja yhteisöllisten tapahtumien avulla. Vaikka kaupunginosaliikkeiden toiminta vaikuttaa kaupunginosiin niin henkisesti kuin fyysisestikin, kokevat monet aktiivit poliittisuuden ja edustamisen ongelmallisina. Liikkeiden toiminta erotettiin erityisesti puoluepolitiikasta. Ongelmalliseksi koettiin myös henkinen edustajuus eli arvojen esiintuominen ja kannanottojen tekeminen. Aineiston avulla päädytään tulokseen, että tutkielmassa esitellyt kaupunginosaliikkeet ovat osa laajempaa urbaania, suoraa toimintaa ja yhteisöllisyyttä korostavaa kaupunkiaktivismia. Tutkitut kaupunginosaliikkeet ovat nuoria ja vielä kehittyviä paikallisen kansalaisaktivismin foorumeita, jotka tarjoavat asukkaille ajan henkeen sopivia vaikuttamiskeinoja oman asuinympäristön asioihin.