Browsing by Author "Tuura, Minna-Maria"

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan viiden eri ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmien avulla New Public Management (NPM) ja Post New Public Management (post-NPM) –ilmiöiden esiintymistä ministeriöissä ja niiden hallinnonaloilla. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä selvittämään, voidaanko ajanjaksojen välillä sanoa tapahtuneen muutosta kohti jompaakumpaa ilmiötä. Julkisen hallinnon johtamiskulttuurin oletetaan pohjautuvan NPM-ajattelun tuomaan muutokseen julkisen sektorin toiminnassa, jonka seurauksena julkinen sektori on omaksunut yksityisen sektorin johtamisoppeja, muuttaen johtamiskulttuuria enenevästi tulosorientoituneeksi. Tutkielmassa omaksutun perusolettamuksen mukaisesti NPM-ajattelu on muokannut julkista sektoria yritysmaailman oppien mukaisesti, jonka seurauksena hallinnon johtamisen suunnittelun asiakirjoista tulisi käydä ilmi NPM-ajattelun vaikutus, etenkin toiminnan tuloksellisuuteen viittaavien käytäntöjen muodossa. Tutkimuksen aineistona ovat viiden ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmat kahdelta eri ajanjaksolta. Jotta tutkielmaa varten muodostettuihin tutkimuskysymyksiin liittyvistä ilmiöistä saataisiin mahdollisimman monipuolista tietoa, päädyttiin kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkielman aineiston käsittely ja analyysi toteutetaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksellisissa valinnoissa on päädytty luomaan kolme kategoriaa, joiden piirteitä pyritään havaitsemaan tutkielman aineistosta. NPM-ilmiö, toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseen viittaavat menetelmät sekä post-NPM-ilmiö edustavat kolmea kategoriaa, joiden määritelmien avulla aineisto on pilkottu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Käytetty menetelmä viittaa teorialähtöiseen analyysimenetelmään, mutta tutkielman toteutuksessa on pyritty tuomaan myös esille teoriasidonnaisen lähestymistavan piirteitä haastamalla käytetyn teoriakentän ennakkoasetelmia. Tutkimustuloksista käy ilmi NPM-ilmiöiden etabloituminen Suomen julkisen hallinnon johtamiskulttuurissa. NPM-ilmiöiden osalta tutkimustuloksina voidaan esittää ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmien rakenteiden ja sisällön yhdenmukaistuminen tutkielmassa määriteltyjen ajankohtien välillä, sekä uudemmissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa esiintyvä kilpailukyvyn kasvuun painottuva ilmiö. Post-NPM-ilmiöiden parista selkeimmin tunnistettavissa ovat viittaukset hallintorajat ylittävän yhteistyön voimakkaaseen kasvutarpeeseen sekä kansainvälistymiseen. Post-NPM-ilmiöiden havaitseminen ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmista oli odotetusti haastavaa. Tulokset tukivat tutkimuskysymysten yhteydessä esitettyjä oletuksia NPM- ja post-NPM-ilmiöiden esiintymisestä ministeriöiden tulevaisuuden suunnittelua käsittelevissä asiakirjoissa. Tutkimustuloksissa painotettu yhteistyö sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kuvastavat ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen kohtaamaa muutosta, jonka alkuperä on organisaatioiden rajojen ulkopuolella. NPM- ja post-NPM-ilmiöt eivät ole toisiaan poissulkevia, joten molempien suuntausten olemassa oloa ja kehittymistä odotettiin esiintyvän ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa.