Browsing by Author "Ulander, Katariina"

Maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun asiantuntijaryhmää moniammatillisen yhteistyön työmuotona. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden keskusteluihin siitä, millaisia merkityksiä asiantuntijaryhmä saa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia merkityksiä sosiaalityöntekijät antavat moniammatilliselle lastensuojelun asiantuntijaryhmälle. Moniammatillisen yhteistyön käytännöt korostuvat työelämässä. Yhteistyön edellytykset kasvavat, kun ratkaisuja hyvinvointipalveluiden osalta tehdään niukkenevien taloudellisten resurssien puitteissa ja markkinoita korostavassa ilmapiirissä. Palveluiden joustavuudesta ja muutoskyvykkyydestä on tullut aikansa trendi, johon moniammatillisella yhteistyöllä asiakaslähtöisesti pyritään vastaamaan. Moniammatillisen yhteistyön ajatellaan paikkaavan palvelujärjestelmän epäkohtia ja vastaavan asiakaslähtöisesti sellaisiin tarpeisiin, joiden ratkaiseminen edellyttää eri ammattialojen yhteistoimintaa ja osaamisen yhdistämistä. Tutkimuksessa moniammatillista yhteistyötä lähestytään aihetta koskevan kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten näkökulmasta. Tavoitteena ei ole saavuttaa yksiselitteistä tulkintaan aiheesta vaan tarkastella ilmiötä sellaisena kuin se sosiaalityöntekijöiden keskusteluissa merkityksellistyy. Moniammatillinen yhteistyö ymmärretään siten moniulotteisena ja tilannekohtaisesti rakentuneena. Lastensuojelutyön tarkoituksena on varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvu- ja kehitysympäristöön. Työ on haastavaa ja sosiaalityötä tehdään perheiden kanssa, joissa sosiaaliset ongelmat ja palveluiden tarpeet ovat moninaisia. Asiakasperheiden moninaisten ongelmien selvittäminen ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttävät usein niin monialaisen osaamisen yhdistämistä kuin työskentelyä moniammatillisissa verkostoissa. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia järjestämään sosiaalityöntekijälle moniammatillista asiantuntijatukea ja asettamaan lastensuojelun asiantuntijaryhmän työn tueksi. Asiantuntijaryhmät voivat olla kuntakohtaisia tai alueellisesti muodostettuja. Tutkimus kohdentuu erääseen Etelä-Suomessa toimivaan alueellisesti muodostettuun lastensuojelun asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmän muodostaa viisi kuntaa, joista tutkimukseen otti osaa kolme. Aineisto kerättiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöille järjestetyissä kolmessa fokusryhmäkeskustelussa ja analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Aineistoista hahmottui kolme asiantuntiajaryhmää merkityksellistävää diskurssia. Nämä olivat palvelujärjestelmä-, asiantuntijuus- ja asiakaslähtöisyysdiskurssit. Palvelujärjestelmädiskurssissa asiantuntijaryhmälle annetut merkitykset määrittyivät olemassa olevasta palvelujärjestelmästä käsin. Asiantuntijuusdiskurssi rakentui puolestaan sellaisista ulottuvuuksista, joissa oma asiantuntijuus ja osaaminen liitettiinasiantuntijaryhmään. Asiakaslähtöisyysdiskurssissa korostettiin asiakkaan edun ja asiakaslähtöisyyden ulottuvuuksia. Aineistosta hahmotetut diskurssit ovat samansuuntaisia sen kanssa, mihin moniammatillisella yhteistyöllä pyritään vastaamaan.