Browsing by Author "Untamala, Sampo"

Tämä maisterintutkielma käsittelee Suomen suurimman populistipuolueen perussuomalaisten nuorisojärjestöjen ideologioita ja aatemaailmoja. Tutkimuksen taustalla on perussuomalaisten vanhan nuorisojärjestön lakkauttaminen vuonna 2020. Tuolloin liian pitkälle emopuolueesta irtaantunut Perussuomalaiset Nuoret ry lopetti toimintansa emopuolueen ja nuorisojärjestön välisten erimielisyyksien takia. Vanhan järjestön tilalle perustettiin uusi järjestö, Perussuomalainen Nuoriso ry. Tutkimuksen tavoitteena on verrata nuorisojärjestöjä toisiinsa sekä tutkia, miten kumpikin järjestö ilmentää Cas Mudden teoriaa populistisesta radikaalioikeistosta. Tutkimuskysymyksiä on yhteensä kolme: (1) miten Perussuomalaiset nuoret ilmentää populistisen radikaalioikeiston piirteitä, (2) miten Perussuomalainen nuoriso ilmentää populistisen radikaalioikeiston piirteitä ja (3) millaisia eroja perussuomalaisten vanhan ja uuden nuorisojärjestön välillä on havaittavissa. Tutkimuksen aineistona on Perussuomalaiset nuoret -järjestön verkkosivuilla julkaistut kantaaottavat tekstit ja eduskuntavaaliohjelma vuodelta 2019 sekä Perussuomalainen nuoriso -järjestön verkkosivuilla julkaistut kantaaottavat tekstit ja eduskuntavaaliohjelma vuodelta 2023. Tutkimuksessa analysoidaan aineistoa teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa keskeisenä teoriana toimii Cas Mudden teoria populistisesta radikaalioikeistosta. Mudden teoriassa populistista radikaalioikeistoa kuvaavat kolme ydinkäsitettä: nativismi, autoritarismi ja populismi. Tutkielmassa tarkastellaan ja eritellään molempien järjestöjen tekstien sisältöjä näiden kolmen yläluokan avulla muodostaen kunkin yläluokan alle alaluokkia, jotka pohjautuvat populistisen radikaalioikeiston teoriaan. Vastauksena tutkimuskysymyksiin todetaan, että Perussuomalaiset nuoret on nativistinen järjestö, mikä ilmenee vahvana kansallismielisyytenä ja ajatuksena kansan pitämisestä etnisesti yhtenäisenä. Perussuomalainen nuoriso on myös luonteeltaan nativistinen, mutta keskittynyt nostoissaan enemmän haitallisina pidettyihin kulttuureihin ja assimilaation tarpeeseen. Nativismin määritelmään kuuluu myös vieraiden ideoiden ja aatteiden pitäminen uhkina. Perussuomalaiset nuoret pitää vastustamiaan ideoita ja aatteita vahingollisempina kuin Perussuomalainen nuoriso, vaikka sama piirre onkin selkeästi läsnä molempien järjestöjen materiaaleissa. Molemmat järjestöt osoittavat aineiston kautta autoritaristisia piirteitä, mikä näkyy kovempien lainsäädännöllisten toimenpiteiden kannattamisena ja auktoriteettiin pohjaavien perinteisten kasvatus- ja koulutusmenetelmien suosimisena. Perussuomalaiset nuoret suhtautuu myös poissulkevasti poliittisiin vastustajiin. Vastaavaa poissulkemista ei ole havaittavissa Perussuomalaisten nuorison tapauksessa. Molemmat järjestöt ilmentävät yhtä lailla Cas Mudden populismin ideationaalista näkökulmaa, jossa ydinkäsitteitä ovat hyvä kansa, korruptoitunut eliitti ja kansan yleinen tahto. Kaikissa yläluokissa järjestöjä erottaa kielenkäytön jyrkkyys – uusi järjestö käyttää teksteissään harkitumpaa ja lievempää kieltä vanhaan järjestöön verrattuna. Tutkielman johtopäätöksissä esitetään, että tutkimuskysymyksiin on vastattu teoriaa ja metodologiaa käyttäen asianmukaisella tavalla. Tutkimus avaa mahdollisuudet jatkotutkimuksille laajempia aineistoja tai eri teoreettisia viitekehyksiä käyttämällä tai emopuolue perussuomalaisia analysoimalla. Tutkimus antaa mahdollisuudet myös tutkia jatkossa tarkemmin poliittisten nuorisojärjestöjen ja niiden emopuolueiden suhteita.