Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Utriainen, Taru"

Sort by: Order: Results:

  • Utriainen, Taru (2021)
    Tämä tutkielma käsittelee Suomen maakuvatyötä Afrikan maihin peilaamalla erilaisissa edustustoissa ja suurlähetystöissä Afrikan parissa työskentelevien asiantuntijoiden kommentteja ulkoministeriön virallisiin asiakirjoihin. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaista maakuvaa Suomi tavoittelee luomaan Afrikkaan ja minkälaisia ajatuksia Afrikasta tämä aineisto heijastelee. Tutkielman aineistona on käytetty virallisia asiakirjoja, kuten ulkoministeriön maakuvayksikkö Team Finlandin laatimia virallisia asiakirjoja sekä ulkoministeriön Suomen ja Afrikan maiden välisiä maaohjelmaraportteja. Aineistoa on kerätty lisäksi haastattelemalla eri sektoreilla työskenteleviä asiantuntijoita. Keskeisimmiksi teemoiksi ja kehyksiksi nousivat muun muassa ilmastoasiat, tasa-arvon edistäminen sekä koulutus. Haastattelut mahdollistavat virallisten asiakirjojen tarkastelun käytännön tasolta sekä tuottavat täsmentävää materiaalia Suomi-kuvasta nimenomaan Afrikassa. Aineiston perusteella on mahdollista selvittää ja peilata myös sitä, millaista kuvaa Afrikasta luodaan Suomeen. Viestinnällistä näkökulmaa tutkielmaan tuo vuonna 2021 julkaistu Afrikka-strategia, jonka pyrkimys on tehdä tasavertaisemmaksi Suomen ja Afrikan välistä kumppanuussuhdetta. Analyysimetodit ovat kehysanalyysi ja temaattinen sisällönanalyysi. Ne tarjoavat työkaluja merkitysten ja viestinnällisten aspektien analysoimiseen niin maakuvatyön kuin mielikuvien ja stereotypioiden tiimoilta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja tutkielma asettuu tutkimuskentällä konstruktivismin kentälle. Konstruktivismilla tarkoitetaan sitä, että aineistossa esiin nousevat tulokset ja havainnot ovat linkittyneitä aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja oppeihin. Afrikka ei ole yhtenäinen kokonaisuus ja haastatteluaineiston myötä syntyi fokus tiettyihin maihin. Tutkielman keskeiseksi tulokseksi nousee kehitysyhteistyön ja maakuvatyön välinen monimutkainen suhde, mikä johdattaa pohtimaan kehitysyhteistyöhön liittyvää käsitteistöä maakuvabrändäyksen välineenä. Kehysanalyysi auttaa hahmottamaan viestinnällisten strategioiden ja asiakirjoissa käytettyjen käsitteiden merkityksiä nyky-yhteiskunnassa ja tuomaan esiin maakuvan kannalta sekä hyödyllisiä että ongelmallisia mielleyhtymiä.