Browsing by Author "Uusiniemi, Mailis"

Maahanmuutto Suomeen yleistyi vasta 1990-luvulla ja nykyisenkaltainen maahanmuutto on suomalaisille kohtuullisen uusi ilmiö. Suomessa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia on tutkittu vain vähän. Tutkielmassa tutkitaan erään internetin keskustelupalstan jäsenten suhtautumista pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sekä maahanmuuttajiin samoin kuin suhtautumista maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja heihin kohdistuvaan sosiaalityöhön sekä suhtautumista sosiaalityön resurssien jakautumiseen maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Tutkielmassa tutkitaan myös tutkittavien käsityksiä monikulttuurisuudesta. Tutkielman teoriakehyksenä käytetään rasismia ja maahanmuuttokriittisyyttä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla Hommaforumin, maahanmuuttokriittisen internetissä toimivan keskustelupalstan, jäseniltä. Kyselyyn vastasi 37 henkilöä ja vastaajista oli kuusi naista sekä 30 miestä. Vastaajat edustivat vain murto-osaa Hommaforumin jäsenistä. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen lähtökohta oli sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielman aineisto teemoiteltiin. Teemoilla – maahanmuuton kielteiset teemat, maahanmuuton myönteiset teemat sekä maahanmuuton rakenteelliset teemat - sekä teemojen alle muodostetuilla luokilla tuotiin esiin vastaajien suhtautumista pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sekä maahanmuuttajiin. Vastaajat suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kielteisemmin kuin maahanmuuttajiin. Vastaajat mainitsevat ongelmat useammin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla sekä vastaavasti positiiviset kokemukset, kun on puhe maahanmuuttajista. Kolmasosa vastaajista suhtautuu pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sekä maahanmuuttajiin kielteisesti. Suhtautuminen maahanmuuttajia koskevaan sosiaaliturvaan on ambivalentti eli puolet vastaajista kannattaa ja puolet vastaajista vastustaa sosiaaliturvan myöntämistä maahanmuuttajille. Vastaajat perustelevat myönteistä kantaa sosiaaliturvalakiin vedoten ja kielteistä kantaa puolestaan hyväksikäyttöön, taloudellisiin seikkoihin ja sosiaaliturvan passivoivaan vaikutukseen nojaten. Vastaajat kannattavat maahanmuuttajiin kohdistuvaa sosiaalityötä vähemmän kuin sosiaaliturvan myöntämistä maahanmuuttajille. Kolmasosa vastaajista ei koe voivansa ottaa kantaa aiheeseen tiedon puutteen vuoksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee, että tiedon puute vaikeuttaa myös vastaamista kysymykseen, jossa kysytään vastaajien suhtautumista sosiaalityön resurssien jakautumiseen maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Enemmistö vastaajista kannattaa tai suhtautuu neutraalisti maahanmuuttajien oman kulttuurin ylläpitämiseen Suomessa. Kuitenkin noin kolmasosa vastaajista vastustaa tätä. Esioletus siitä, että maahanmuuttokriittisen keskustelupalstan jäsenten maahanmuuttokriittisyys ilmentää rasismia kumoutuu. Välillä maahanmuuttokriittisen keskustelupalstan jäsenten maahanmuuttokriittisyys ilmentää rasismia, mutta pääosin näin ei ole. Aineiston avulla päädytään lopputulokseen, että vastaajat suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kielteisemmin kuin maahanmuuttajiin. Vastaajat suhtautuvat maahanmuuttajien sosiaaliturvaan samoin kuin monikulttuurisuuteen kaksijakoisesti. Talous, uskonto ja maahanmuuttopolitiikan merkitys vaikuttaa vastaajien suhtautumiseen pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin. Syy siihen miksi vastaajat suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kielteisemmin kuin maahanmuuttajiin johtuu mahdollisesti lamasta ja sen seurauksista. Uskonnon merkityksen korostuminen voi johtua siitä, että islamin usko koetaan vieraana sekä mahdollisena uhkana. Suomen maahanmuuttopolitiikka on luotu vasta vuonna 1997 jonka jälkeen sitä on päivitetty yli neljäkymmentä kertaa ja tämä voi olla syy siihen, että maahanmuuttopolitiikka tulee usein esille vastauksissa. Maahanmuuttopolitiikasta on myös keskusteltu vilkkaasti mediassa sekä osana puoluepolitiikkaa.