Browsing by Author "Väätäjä, Reetta"

Tutkielmassa tarkastellaan kasvissyöjien kokemuksia kasvissyönnistä ja heidän antamiaan merkityksiä kasvissyönnille. Tutkielmaan on haastateltu kuutta itsensä kasvissyöjäksi määrittelevää henkilöä, joista osa määritteli itsensä myös vegaaneiksi. Koska kasvissyönnin määritelmästä ei olla yksimielisiä, tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa uusia näkökulmia kasvissyönnin ymmärtämiseksi moniulotteisena ilmiönä. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluin. Haastatteluaineisto on analysoitu tulkitsevalla fenomenologisella analyysimetodilla. Metodi on valittu siksi, ettei kyseinen tutkelma keskity fenomenologian yleisen tavan mukaisesti yksittäisen kokemuksen tutkimukseen, vaan tutkimuskohteena käsiteltävään ilmiöön liittyvien kokemusten tutkimiseen. Analyysi on kaksoishermeneuttinen, eli tutkijan tulkinta haastateltavan omasta tulkinnasta. Tutkielmassa käsitellään sekä yksittäisissä haastatteluissa ilmenneitä että jaettuihin teemoihin liittyviä kokemuksia ja määritelmiä. Merkityksellisiksi teemoiksi koetaan jaetusti esimerkiksi kasvissyönnin määrittely; idean ja käytännön erot; tieto, järki ja tunteet; luonnon ja ihmisen suhde; liha kunnon ruokana sekä kasvissyönnin yhteys muihin elämän osa-alueisiin. Kasvissyönnin asemaa verrataan tutkimuksessa esimerkiksi Mäkelän analyysiin ruoan merkkijärjestelmästä, Beckin individualisaatioteoriaan sekä sisäryhmäteorioihin. Kasvissyönnin ja veganismin määritelmissä ruokavalio näyttäytyy haastateltaville tärkeimpänä niitä määrittävänä tekijänä, sillä lihansyönnistä kieltäytymisen lisäksi he määrittelevät itsensä kasvissyöjäksi tai vegaaniksi lähinnä sen mukaan, käyttävätkö he maitotuotteita tai kananmunaa. Kuitenkin se, millaisena kasvissyönti näyttäytyy haastateltavien puheessa, on paljon muutakin kuin määritelmän mukaista lihasta tai eläinperäisistä tuotteista kieltäytymistä. Ristiriitoja koetaan sekä ruokaan liittyvissä käytännöissä, muissa kulutusvalinnoissa että omien ruokailukäytäntöjen ja oman itsen määritelyn välillä Haastateltavat painottavat ruokavaliotaan rationaalisena valintana, mikä pohjaa haastateltavien itse keräämään tietoon. Kasvissyöjät näyttävät olevan myös yhteisen ryhmäidentiteetin omaava yhdenmukainen sisäryhmä, jolle on muodostunut oma subjektiivinen kulttuurinsa. Kasvissyönnissä kollektiivisista puolista huolimatta ilmiö näyttäytyy yksilöllisenä valintana, jota haastateltavat perustelevat eri tavoin. Kasvissyönti on muiden ruokavalioiden tapaan moniulotteinen ilmiö. Ruokavalinnat perustuvat moniin erilaisiin yksilön sisäisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin. Vaikka ruokavaliota pidetään yleensä kovin henkilökohtaisena asiana, kasvissyöjät ovat kohdanneet kommentointia ruokavaliostaan. Lihasta kieltäytyminen onkin voitu nähdä merkkijärjestelmän horjuttamisena. Kasvissyöntiin tuntuu olevan jokaisella haastateltavalla jokin yksittäinen tärkein motivaatiotekijä. Ajan kanssa sen rinnalle näyttää nousevan myös muita motivaatiotekijöitä usein oman tiedonhaun kautta. Kasvissyönti yksilö valintana voidaan nähdä myös osana Beckin esittämästä individualisaatiosta. Haastateltavat niin sanotusti ottavat ohjat omiin käsiinsä, mitä aktiiviselta yksilöltä vaaditaankin individualistisessa yhteiskunnassa.