Browsing by Author "Väättänen, Anni"

Konfliktien on huomattu vaikuttavan negatiivisesti lasten koulutustasoon. Empiirisessä mikrotaloustieteellisessä tutkimuksessa on keskitytty pääasiassa väkivallasta aiheutuviin muutoksiin koulutustasossa, mutta muut vaikutusmekanismit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Konfliktialueille on tyypillistä kansalaisten liikkumisvapautta rajoittava infrastruktuuri, kuten tarkastuspisteet ja muunlaiset esteet. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella liikkumisrajoitusten vaikutusta lasten koulutustasoon sekä sitä, kuinka nämä muutokset vaikuttavat toisen ja kolmannen asteen koulutukseen sekä työllistymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkielmassa hyödynnetään Länsirannan turva-aidan rakentamisesta kumpuavaa luonnollista koeasetelmaa. Otos jakautuu koe- ja verrokkiryhmiin yksilön iän sekä kotitalouden maantieteellisen sijainnin mukaan. Turva-aidan kausaliteettivaikutuksia tutkitaan difference-in-differences-menetelmän avulla. Turva-aita on kasvattanut perustason koulunkäynnin keskeyttämisen todennäköisyyttä 3,7 prosenttiyksikköä. Todennäköisyys sille, että lapsi ei koskaan aloita koulunkäyntiä pienenee koko otoksen tasolla. Toisaalta jaettaessa otos alaryhmiin havaitaan tyttöjen ja muiden kuin pakolaisten osalta, että todennäköisyys, että lapsi ei koskaan aloita koulunkäyntiä kasvaa. Turva-aidan vaikutuspiirissä asuminen kouluiässä pienentää pitkällä aikavälillä todennäköisyyttä 10,6 prosenttiyksikköä, että yksilö on palkkatyössä tai opiskelee kolmannella asteella. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset ovat erityisen haitallisia köyhien kotitalouksien lapsille, joiden todennäköisyys keskeyttää perustason koulutus kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä ja todennäköisyys työllistymiseen ja kolmannen asteen koulutukseen pienenee 20,9 prosenttiyksikköä. Alentunut koulutustaso alueilla, joilla turva-aita rajoittaa elinpiiriä, voi johtaa maantieteelliseen eriarvoistumiseen. Lisäksi, koska köyhien kotitalouksien lapset kärsivät eniten, turva-aita voi muodostaa köyhyysloukkuja ja siten johtaa laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tutkimuksen löydökset ovat tärkeitä Palestiinan ja Israelin hallitusten sekä kansainvälisen kehitysyhteistyön toimijoiden poliittisen päätöksenteon kannalta.