Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Vähä-Aho, Vilja"

Sort by: Order: Results:

  • Vähä-Aho, Vilja (2017)
    Eläinavusteista työskentelyä on Suomessa jonkin verran, mutta se on vielä pienimuotoista ja hakee paikkaansa. Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta aihetta on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja jäsentää, mitä koira-avusteinen työskentely lastenkodissa on ja miten lastenkodissa asuvat lapset ja lastenkodin työntekijät kokevat koira-avusteisen työskentelyn. Tarkastelun kohteena ovat myös koira-avusteisen työskentelyn perusedellytykset, ongelmakohdat ja mahdollisuudet lastenkotikontekstissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu ihmisen ja eläimen välisen suhteen, lastenkotityön sekä ammatillisen koira-avusteisen työskentelyn tarkastelusta. Koira-avusteinen työskentely tässä tutkimuksessa tarkoittaa ammatillista ja tavoitteellista työskentelyä. Koiran ohjaajalla on sekä sosiaalialan että koira-avusteisen työskentelyn koulutus. koira on osallistunut koulutukseen ja testattu työhön soveltuvaksi. Tutkielmaan on vaikuttanut etnografinen tutkimusperinne, ja sen tarkoituksena on tarjota tiivis kuvaus koira-avusteisesta työskentelystä lastenkodissa. Tutkimusaineisto on tuotettu kenttätyössä yhdessä lastenkodissa helmi-huhtikuussa 2016. Aineisto koostuu pääasiallisesti havainnointimuistiinpanoista ja haastatteluista, joita täydentävät satunnaiset muut materiaalit, kuten esitteet ja valokuvat. Havainnointitunteja kertyi yhteensä noin 60. Viittä lasta, koira-avusteista ohjaajaa sekä yksikön esimiestä haastateltiin yksilöhaastatteluissa, ja sen lisäksi lastenkodin työntekijöitä haastateltiin kahdessa ryhmähaastattelussa. Aineiston analyysissa keskeistä oli eri aineistotyyppien asettaminen vuoropuheluun keskenään. Tutkimukseen osallistuneista osalle eläimet olivat merkityksellisempiä kuin toisille, ja joillakin lapsilla oli myös traumaattisia kokemuksia suhteessa eläimiin. Sekä lasten että työntekijöiden mielestä koira toi positiivisen lisän lastenkodin arkeen. Koirasta puhuttiin omahoitajana ja sen koettiin kuuluvan työyhteisöön. Tässä tutkimuksessa koira-avusteinen työskentely lastenkodissa jäsentyy kolmen ulottuvuuden kautta: toiminnallisuuden läsnäolon ja vuorovaikutuksen. Toiminnallisuudessa tekeminen rakennetaan koiran ympärille tai vaihtoehtoisesti koira otetaan toimintaan mukaan. Läsnäolossa korostuu arkisuus, ja se ilmentää erityispiirteenä nimenomaan lastenkodissa tapahtuvaa koira-avusteista työskentelyä, sillä koiraa viettää pitkiä yhtäjaksoisia aikoja lasten kotona. Lisäksi koira-avusteisuus oli monin tavoin osa lastenkodissa tapahtuvaa vuorovaikutusta, se oli muun muassa mukana aikuisten ja lasten välisissä kohtaamisissa ja toi oman lisänsä lastenkodin ilmapiiriin. Tunteiden peilaamista ja sanoittamista koiran kautta tapahtui lastenkodissa paljon, ja työntekijät kokivat, että Koira paransi yhteistyömahdollisuuksia lasten kanssa. Perusedellytyksiä ammatilliselle koira-avusteiselle työskentelylle ovat eettinen arviointi ja suunnitelmallisuus, joista työskentelyn ohjaajalla on suuri vastuu. Lapset eivät tuoneet esille asioita, joita koira-avusteisessa työskentelyssä kokisivat ongelmallisiksi. Työntekijät nostivat ongelmakohtina esille vaaratilanteet, ristiriidat vanhempien kanssa sekä allergiat ja pelot. Ongelmakohtiin ratkaisuina esitettiin avointa keskustelua, selviä pelisääntöjä sekä ennakoimista. Koiran tuomilla pienillä, arkisilla asioilla nähtiin olevan suuri merkitys lastenkotityössä. Ihmisen ja eläimen suhde voi olla sekä positiivinen että negatiivinen suhteen molemmille osapuolille. Lastensuojelussa lemmikkieläimet tulisi huomioida osana perhesysteemiä, koska lemmikit usein mielletään perheenjäseniksi. Sosiaalityön tulisi nykyistä paremmin ymmärtää ja tutkia ihmisen ja eläimen välistä suhdetta niin hyvässä kuin pahassa, sillä eläimet ovat osa monen ihmisen elämää. Eläimen mukaan ottaminen lastensuojelutyöhön sisältää monia mahdollisuuksia. Eläinavusteinen työskentely, erityisesti sosiaalityön kontekstissa, tulee kuitenkin suunnitella hyvin niin, että otetaan huomioon sekä eläimen että asiakkaiden hyvinvointi. Parhaimmillaan työskentely hyödyttää sekä eläintä että asiakasta.