Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Väistö, Mari"

Sort by: Order: Results:

  • Väistö, Mari (2024)
    Tämä maisteritutkielma tarkastelee 15–17-vuotiaiden tyttöjen mielen hyvinvointia. Tyttöjen heikentynyt mielen hyvinvointi on viime vuosina noussut huolestuttavana ilmiönä esille eri tutkimuksissa ja selvityksissä. Syitä heikentyneeseen mielen hyvinvointiin on etsitty niin sosiaalisesta mediasta, yhteiskunnan tuomista paineista kuin tyttöjen itsensä asettamista korkeista vaatimuksista. Tutkielma keskittyy tyttöihin jättäen ulkopuolelle pojaksi tai muun sukupuoliksesi itsensä määrittelevät henkilöt. Näin ollen tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin samanikäisiin nuoriin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisista syistä 15–17-vuotiaat tytöt ovat hakeutuneet Sekasin Kollektiivin koordinoimassa Sekasin-chatissa käytyihin keskusteluihin. Toinen tutkimuskysymys käsittelee tyttöjen itsensä esiin nostamia esteitä avun hakemisessa ammattilaisilta. Tarkastelen avun saannin esteitä institutionaalisen ja sosiaalisen luottamuksen kautta. Tutkielman aineisto koostuu digitaalisella Sekasin-chat keskustelualustalla käydyistä tyttöjen ja päivystäjinä toimivien aikuisten välisistä, anonyymeista keskusteluista. Tutkimusaineisto koostuu 181 keskustelusta, jotka oli käyty alkuvuodesta 2023. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten analysoin keskusteluja määrällisellä analyysilla saadakseni tietoa, miksi tytöt ovat hakeutuneet Sekasin-chattiin. Määrällinen analyysi antaa taustatietoa aineiston sisällöstä. Toisen tutkimuskysymykseen kohdalla analysoin tyttöjen esiin nostamia esteitä avun saannissa ammattilaisilta. Tässä olen analysoinut 38 keskustelua sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöjen yleisimmin esiin nousseet syyt hakeutua Sekasin-chattiin olivat ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, heikko itsetunto ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Anonyymi ja virka-ajan jälkeen auki oleva keskustelupalsta mahdollisti tytöille tavan keskustella ja saada tukea silloin, kun he kokivat siihen eniten tarvetta. Jaottelin tyttöjen esiin nostamia esteitä avun hakemisessa institutionaalisen ja sosiaalisen luottamuksen näkökulmasta. Esteet kohdistuivat tyttöjen lähipalveluihin ja arjessa saatavaan tukeen. Avun hakemisen esteitä olivat muun muassa ammattilaisten saatavuus, yhteydenotto, perhesuhteisiin liittyvät tekijät sekä negatiiviset aikaisemmat kokemukset. Institutionaalisen ja sosiaalisen luottamuksen näkökulmasta on keskeistä, että nuorille syntyy jo varhain kokemus siitä, että yhteiskunnan tarjoamien palveluiden kautta on mahdollista saada apua, ja tytöt eivät jää yksin pahan olonsa kanssa.