Browsing by Author "Valkia, Tiina"

Tutkimuksen taustalla on median taloudellinen ja journalismin sisällöllinen kriisi sekä PR-toiminnan kehitys 2010-luvulla. Tämä kehitys on johtanut journalismin yhä voimakkaampaan tukeutumisen PR-materiaaliin uutisten lähteinä. PR-materiaalien osuus uutisten lähteinä onkin kasvanut prosentuaalisesti Suomessa ja muualla maailmassa. PR-materiaalin määrällinen tunnistaminen uutisjournalismista ei kuitenkaan kuvaa ilmiötä monipuolisesti. PR-lähteen käyttäminen ei välttämättä ole itsessään negatiivinen asia, vaan olennaista on tapa, jolla PR-materiaalia on käytetty lähteenä. Tutkimus pyrkii selventämään ilmiötä ja tarkastelemaan laadullisesti, miten PR-materiaalit näyttäytyvät niiden pohjalta kirjoitetuissa uutisteksteissä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan kahden suuren suomalaisen pörssiyrityksen lähettämien tiedotteiden osien (otsikko, ingressi, kommentit) ja diskurssien siirtymistä niiden pohjalta kirjoitettuihin uutisiin suurissa suomalaisissa painetuissa sanomalehdissä. Toinen tutkittavista tiedotteista on kirjoitettu positiivisesta ja toinen negatiivisesta aiheesta. Tiedotteiden osien siirtymistä uutisiin tarkastellaan määrällisesti sisällön erittelyn avulla. Diskurssien siirtymistä tutkitaan laadullisesti diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen määrällinen ja laadullinen analyysi täydentävät toisiaan ja luovat monipuolisen kuvan tutkittavan ilmiön näyttäytymisestä tutkimusaineistossa. Empiirisen osan pääpaino on kuitenkin diskurssianalyysissä. Tutkimusaineistossa esiintyy suhteellisen vähän tiedotteen osien suoraa kopiointia sanasta sanaan uutistekstiksi. Otsikko ei ole siirtynyt kertaakaan uutistekstiksi eikä ingresseistä ole siirtynyt uutisiin yhtään kokonaista lausetta sanasta sanaan. Tutkimusaineistossa on kuitenkin myös yksi uutinen, jossa esiintyy hyvin laajaa tiedotteen leipätekstin lainaamista uutistekstiksi. Diskurssianalyysin perusteella negatiivisesta aiheesta muodostuu tutkimusaineistossa diskurssien kirjo, jossa vain yksi uutinen omaksuu tiedotteen diskurssin ja muut uutiset asettuvat hyvin eri diskursseihin. Tutkimusaineiston positiivisesta aiheesta kirjoitetut uutiset taas asettuvat kaikki samaan diskurssiin, joka on hyvin yhtenäinen yrityksen tiedotteen diskurssin kanssa. Yrityksen tiedotteen diskurssin siirtyminen uutiseen näyttäytyy tutkimusaineistossa monimutkaisena ilmiönä. Tiedotteen lause-elementtien, rakenteen tai sanaston osittainen siirtyminen uutiseen eivät tutkimusaineistossa tarkoita tiedotteen diskurssien siirtymistä uutiseen. Toisaalta muiden lähteiden käyttö tai tiedotteen suoran lainaamisen välttäminen eivät myöskään ole aineistossa tae siitä, ettei tiedotteen diskurssi siirtyisi uutiseen. Tutkimusaineistossa ainoastaan tiedotteen laaja kopioiminen sanasta sanaan ja täysin yhteneväinen sanasto ovat selkeitä merkkejä myös tiedotteen diskurssin siirtymisestä uutiseen. PR-lähteiden käyttö ei siis välttämättä tarkoita lähteen näkökulman siirtymistä uutiseen, vaan niiden vaikutus uutisjournalismiin näyttäytyy tutkimuksessa monimutkaisen ilmiönä. Avainasemassa on journalistin tapa käyttää tiedotetta uutisen lähteenä.