Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Vallila, Petra Katariina"

Sort by: Order: Results:

  • Vallila, Petra Katariina (2012)
    Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma hallituskaudelle 2011-2015 valmistui alkuvuodesta 2012. Ohjelman valmistumista edelsi ns. KEPO Open -prosessi, jonka kautta ulkoasiainministeriön kehitysasioista vastaava ministeri ja virkamiehet osallistivat niin muita politiikanaloja, kansalaisjärjestökenttää kuin yritysmaailmaakin. Tutkielma lähestyy valmisteluprosessia Suomen developmentalistisen kompleksin ilmentymänä. Tutkimusaineistona käytetyt toimenpideohjelmaluonnos, toimenpideohjelma sekä kansalaisjärjestöjä edustavan Kepan lausunnot edellämainittuihin tarjoavat ikkunan tämän kompleksin sosiaaliseen mielikuvitukseen ja käsityksiin kehityksestä. Teoreettisena viitekehyksenä työssä nojaudutaan sosiaaliseen konstruktionismiin. Kriittisen diskurssianalyysin lisäksi kehitys-käsitteen moniuloitteisuutta etenkin kehitysinterventioiden kontekstissa lähestytään dispositiivin käsitteen kautta. Tutkimusaineiston perusteella Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma puhuu enemmän Suomesta ja Suomen kilpailukyvystä kuin varsinaisesta kehitystyöstä tai kehitysyhteistyön kumppanimaista. Kehitystä ei problematisoida, vaan se otetaan pitkälti annettuna. Kehityksen määrittelyvaltaa on ulkoistettu kansainvälisille kehitysinstituutioille, kuten Yhdistyneet kansakunnat ja Maailmanpankki, vaikka ohjelmassa ja lausunnoissa korostetaankin ihmisten ja eritoten kumppanimaiden "omistajuutta". Muun muassa omistajuus, ihmisoikeusperustaisuus sekä tuloksellisuus näyttäytyvätkin aineistossa merkityksistään tyhjentyneinä, litteinä sanoina, joiden hallitseminen on edellytyksenä viralliseen kehityspuheeseen osallistumiselle. Developmentalistinen kompleksi hahmottuu varsin suljettuna ja omalakisena järjestelmänä, joka ilmitason eksplikoitujen kehitystavoitteiden lisäksi pyrkii ylläpitämään omaa legitimiteettiään. Dispositiivin käsite valottaa diskurssianalyysin rajallisia mahdollisuuksia kehityksen monien ulottuvuuksien käsittelyssä. Kehityksen käsitteeseen kuuluu vahvasti sisäänrakennettuna interventio: toiminta materiaalisessa, ei-diskursiivisessa. Tutkielma kannustaisikin jatkamaan aiheeseen perehtymistä siten, että tutkimukseen otettaisiin mukaan toimenpideohjelmien ja muiden periaatelinjausten lisäksi myös konkreettisia kehitysinterventioita suunnitelmineen ja käytännön toteutuksineen.