Browsing by Author "Vapaametsä, Aura"

Ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen yhteiskunnassa ja ympäristössä. Sen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat aikamme suuria haasteita. Myös journalismilla on monta erilaista tehtävää ilmastonmuutokseen liittyen: tiedonvälittäminen, ilmastotieteen ja -politiikan selventäminen sekä tavallisten kansalaisten ja politiikkojen sitouttaminen ilmastonmuutoksen hillintään. Tämän tutkielman lähtökohtana on kysymys siitä, miten journalismi nämä tehtävät toteuttaa, toisin sanoen, miten ilmastonmuutoksesta mediassa kirjoitetaan. Tutkimuskysymys on: Millaisia rakentavan journalismin piirteitä Helsingin Sanomien ilmastonmuutosaiheisissa pitkissä reportaaseissa käytetään? Rakentava journalismi on suuntaus tai metodi, jonka avulla halutaan kehittää tasapainoisempaa journalismia. Tähän pyritään muun muassa esittelemällä vaikeisiinkin aiheisiin ratkaisuvaihtoehtoja ja hyviä toimintatapoja, tarkastelemalla aihetta monesta näkökulmasta sekä sisällyttämällä tekstiin mahdollisuuksiin ja kehitykseen keskittyvää tulevaisuuspuhetta. Rakentava journalismi on vielä kehitysvaiheessa, ja osittain sen takia sillä on monia erilaisia määritelmiä. Tutkielman aineistona on Helsingin Sanomissa vuoden 2019 aikana ilmestyneet pitkät ilmastonmuutosaiheiset reportaasit. Metodina käytetään laadullista sisällönanalyysia. Koodausrungon avulla aineiston artikkeleista analysoitiin rakentavan journalismin piirteitä. Nämä piirteet ovat: taustoittaminen ja selventäminen, kattavuus ja moninaisuus, artikkelissa esiintyvien ihmisten roolit, ratkaisut ja mahdollisuudet, positiivisten tunteiden herättäminen sekä lukijoiden osallistuminen ja osallistaminen. Analyysissä kävi oletuksen mukaisesti ilmi, että aineiston reportaaseissa käytetään rakentavan journalismin piirteitä vaihtelevasti. Lähes kaikki aineiston artikkelit ovat hyvin taustoitettuja, ja niissä on käytetty paljon sekä kielellisiä että graafisia selvennyskeinoja. Useimmissa aineiston artikkeleissa on myös monia erilaisia ääniä ja näkökulmia. Ne eivät kuitenkaan aina esiinny tasapuolisesti, eikä eri näkökulmien välille juuri muodostu dialogia. Tässä kappaleessa mainittujen piirteiden voi nähdä olevan yleisesti laadukkaan journalismin piirteitä, eikä niiden suuri esiintyvyys ollut yllättävää. Ratkaisujen määrän perusteella artikkelit voi jakaa kolmeen osaan: ratkaisukeskeisiin, ongelmapainotteisiin ja ongelmakeskeisiin. Kahteen ensimmäiseen ryhmään kuuluu suunnilleen yhtä paljon artikkeleita. Aineiston artikkeleissa on enemmän uhkiin kuin mahdollisuuksiin ja kehitykseen keskittyvää tulevaisuuspuhetta. Sekä ratkaisujen määrä että tulevaisuuspuheen sävy riippuvat paljon artikkelin aiheesta. Mitä vaikeampi aihe sitä vähemmän ratkaisuvaihtoehtoja ja enemmän negatiivista tulevaisuuspuhetta. Vähiten käytetty rakentavan journalismin piirre artikkeleissa oli lukijoiden osallistuminen ja osallistaminen. Rakentavaa journalismia on tutkittu toistaiseksi melko vähän, vaikkakin tutkimus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Tutkimuksessa on keskitytty lähinnä rakentavan journalismin vaikutuksen tutkimiseen. Näissä tutkimuksissa on käytetty kokonaan rakentavan journalismin mukaan kirjoitettuja artikkeleita. Tässä tutkielmassa on erilainen lähestymistapa, koska tutkimuskohteena on rakentavan journalismin piirteiden esiintyminen. Näin ollen tulosten vertaaminen suoraan aikaisempaan tutkimukseen on haastavaa. Tämä tutkielma voi suppealta osaltaan kertoa, millaista ilmastonmuutosjournalismi Suomessa on tällä hetkellä. Se on tärkeää, kun raportointia ilmastonmuutoksesta halutaan kehittää. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tullessa entistä näkyvämmiksi myös Suomessa, kiinnostus ilmastonmuutosta kohtaan kasvaa entisestään. Silloin toimittajien ammattitaidon merkitys ilmastonmuutoksen suhteen on entistä tärkeämpää. Yhteiskunnassa tullaan myös tekemään enemmän ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Journalismille tulee olemaan rooli näiden toimien välttämättömyyden selventämisessä ja niiden hyväksymisen tukemisessa. Näissä tehtävissä tutkimus voi auttaa selvittämällä, millaisella journalismilla näihin tavoitteisiin parhaiten päästään. Rakentava journalismi on yksi metodi, jonka käytöstä ilmastonmuutosjournalismissa tarvitaan lisätutkimusta.