Browsing by Author "Villman, Maarit"

Väestön ikärakenne muuttuu ja haastaa samalla sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Pitkäikäisyyden yleistyessä ihmisten terveys, hoidon tarve ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö muuttuvat. Eliniän pidentyminen on tuonut lisää hyväkuntoisia elinvuosia, mutta huomioitavaa on, että huonokuntoiset vuodet elämän loppuvaiheessa eivät ole vähentyneet. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista noin 38 % on erikoissairaanhoidon osuutta ja tutkimukset ovat osoittaneet palvelujen käytön kasaantuvan pitkälti elämän viimeisille vuosille samalla kasvattaen kustannuksia voimakkaasti. Vaikka potilaiden hoito painottuu yhä enemmän avohoitoon, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon potilaiden määrä kasvoi vuonna 2019 yli prosentin ja hoitojaksojen määrä noin kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena kuvata erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä 70-vuotiaana tai vanhempana kuolleiden kahtena viimeisenä elinvuotena ja siinä tapahtuneita mahdollisia ajallisia muutoksia vuosien 1998 ja 2013 välillä sekä kuvata mahdollisia eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Tutkielma toteutettiin osana Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet haasteet (COCTEL)-hanketta, jonka käytössä olevasta rekisteriaineistosta poimittiin tämän tutkimuksen tarkoitukseen sopiva osa. Aineiston tiedot on poimittu Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteristä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo). Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki vuosina 1998, 2003, 2008 ja 2013 70-vuotiaana tai vanhempana kuolleet suomalaiset. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana oli erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttö ja selittävinä muuttujina ikä, sukupuoli ja kuolinvuosi. Lisäksi tarkasteltiin erikoissairaanhoitoon päätyneille ihmisille kirjattuja diagnoosiryhmiä. Erikoissairaanhoidon käytön erojen selvittämiseen käytettiin ristiintaulukointia ja useamman muuttujan yhteyksiä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöön analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Tutkittavista noin kaksi kolmasosaa (68,7 %) käytti erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa eikä ajallisessa vertailussa ollut suurta eroa vuosien välillä. Erikoissairaanhoidon palveluntuottajista keskussairaalan vuodeosastohoidon käyttäjiä (32,4 %) oli eniten. Tulosten mukaan miehillä oli naisia suurempi todennäköisyys erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöön, samoin kuin ikäluokista nuorimmalla eli 70–79-vuotiailla suhteessa vanhimpiin ikäluokkiin. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että sukupuolella ja ikäluokalla on yhteys erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käytön todennäköisyyteen, vaikka ajallisessa tarkastelussa erot sukupuolen ja ikäluokkien välillä hieman kaventuvatkin. Sairauksien pitäisi määritellä erikoissairaanhoidon käyttöä, mutta erot sairastavuudessa eivät anna selitystä miesten ja naisten tai eri ikäryhmien välisille eroille. Jatkossa olisikin tarpeellista tutkia mm. ikääntyneiden sosioekonomisen aseman mahdollista yhteyttä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöön sekä erikoissairaanhoidon palvelunkäyttöä alueellisen jakauman näkökulmasta.