Browsing by Author "Vironen, Katja"

Tässä sosiaalityön maisterintutkielmassa tarkastellaan 3–12-vuotiaiden lasten osallisuutta lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa. Tutkimustehtäväni on selvittää, mikä lastensuojelun avo- tai sijaishuollossa asiakkaana oleville lapsille on tärkeää lastensuojelun työntekijän kahdenkeskisillä tapaamisilla. Lähtökohtana on tarkastella lasten itse tuottamaa tietoa heille tärkeistä asioista osallisuuden näkökulmasta. Tutkielman aineisto rakentuu Pesäpuu ry:n ”Että olisi mahdollisimman hyvä olla lapsien” - julkaisuun kerättyjen 3–12-vuotiaiden lasten vastauksista. Tämän ikäryhmän vastauksia oli yhteensä 74, joista osa oli piirustuksia ja osa sanallisia kuvauksia. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa on tarkasteltu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja analyysia ohjasi Nigel Thomasin (2002) kiipeilyseinämalli, joka kuvaa lapsen osallisuutta. Keskeinen eettinen valinta oli huomioida tutkimuksen toteutuksen kaikissa vaiheissa lapsikeskeisyyden periaate. Thomasin (2002) jäsennys lapsen osallisuudesta osoittautui toimivaksi tämän aineiston analyysissa, ja tutkimukseni tulokset vahvistivat siten Thomasin tutkimustuloksia osallisuuden ulottuvuuksista ja niiden rakentumisesta yksilöllisesti. Thomasin mukaan lapsen osallisuus muodostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta valita (choice), mahdollisuudesta saada tietoa (info), mahdollisuudesta vaikuttaa prosessiin (control), mahdollisuudesta ilmaista itseään (voice), mahdollisuudesta saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen (support) sekä mahdollisuudesta itsenäisiin päätöksiin (autonomy) (mt.). Lisäksi lapsen osallisuudessa on kyse myös osallisuuden kokemuksesta, joka muodostuu siitä, että he kokevat ammattilaisen toimineen oikeudenmukaisesti ja reilusti heitä koskevissa asioissa. Lastensuojelun työntekijän tapaamiset ovat 3–12-vuotiaille lapsille tärkeitä paikkoja ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin. Lapsille on tärkeää, että heitä arvostetaan aktiivisina toimijoina, jotka tuottavat tärkeää tietoa omasta elämästään. Myös dialogisen ja luottamuksellisen suhteen merkitys omaan työntekijään korostui lasten vastauksissa. On merkittävää, että ammattilaiset arvostavat lasten osallisuutta ja heillä on työkaluja osallistaa lapsia ja hyödyntää lasten tietoa lasta koskevissa lastensuojeluprosesseissa ja päätöksenteossa.